Koijärvi

koijarven_pohjoispaa.jpg

Koijärven pohjoispää


Koijärvi on historiansa vuoksi Lounais-Hämeen tunnetuin lintujärvi. Koijärvestä tuli merkittävä lintujärvi vuonna 1910 tehdyn järvenlaskun seurauksena. 1970-luvulla osa järven ympärillä asuneista maanviljelijöistä pani alulle hankkeen järven osittaisesta kuivattamisesta. Osa maanomistajista ja heidän tuekseen asettuneet luonnonsuojelijat kuitenkin vastustivat hanketta vedoten Koijärven luontoarvoihin. Tästä alkoi kymmenisen vuotta kestänyt kiista, jota puitiin niin maan hallituksessa kuin korkeimmassa oikeudessakin. Kiista huipentui vuonna 1979, kun kuivatusyhtiö aloitti Koijärven kuivattamisen aukaisemalla järven laskuojan. Nuoret luonnonsuojelijat kuitenkin rakensivat laskuojaan padon ja sitoivat itsensä ojaa ruopanneisiin kaivinkoneisiin. Tapahtumat saivat paljon huomiota mediassa ja luonnonsuojelijoiden Koijärvi-liike toimi alkusysäyksenä Vihreän liiton perustamiselle.

Koijärveä ei lopulta kuivattu ja nykyisin se kuuluu Natura 2000-verkostoon ja valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Vedenpinta on kuitenkin liian alhaalla, mikä on aiheuttanut järven umpeenkasvua ja lajiston köyhtymistä. Vaikka Koijärvi on menettänyt asemansa yhtenä Suomen parhaista lintujärvistä, siellä viihtyy edelleen monia tyypillisiä lintujärvilajeja kuten kurki, laulujoutsen, ruoko- ja rytikerttunen, luhtahuitti ja ruskosuohaukka. Tornista voi nähdä myös vesikasveilla herkuttelevan hirven tai kauriin

Torni on uusittu vuonna 2018, mikä toi mukanaan useamman rappujuoksun ja näin myös matalammat portaat. Ylätasanne on hieman aiempaa pienempi ja torni hieman matalampi.

Tornin juurella on myös kota ja puusee.

koijarven_torni.jpg

Koijärven torni

Sijainti (Kansalaisen karttapaikka)


koijarven_etelapaa.jpg


Koijärven eteläpää


Kuvat: ATa