Keskustelu
| Annika | L-H:n linnusto ennen ja nyt | 26.6.2018 19.34 |
| Luin kesälukemisena artikkelin Tammelan ja Forssan linnusto ennen ja nyt (L-H:n kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja XXIII 1954). Jutun on kirjoittanut Armas Huokuna ja hän viittaa tekstissään aikaisempiin julkaisuihin, lähinnä Volter Pousarin 1905 ja Olavi Kalelan 1938 julkaisemiin teoksiin. Artikkelista näkee hauskasti, kuinka linnusto on muuttunut. Otan lyhennellen pari esimerkkiä Huokunan tekstistä: KORPPI. Pousarin aikana pesi erittäin harvinaisena. Itse en ole nähnyt korppeja pesimäaikana, mutta talvisin niitä näkee 1-3 kpl Pyhäjärven rannoilla etsimässä maihin ajautuneita kaloja ja Viksbergin tunkioilla. PIKKUVARPUNEN. Pousarin mukaan tämä laji olisi esiintynyt erittäin harvinaisena kiertävänä. Kalela pitää sen pesimistä Tammelassa epävarmana. Itse en ole milloinkaan nähnyt tätä itäistä varpuslajia Lounais-Hämeessä. MUSTARASTAS. Pousar totesi lajin toisen pesinnän Suomessa , 3.6.1894 Tammelassa. Pesii nykyisin melko harvinaisena esim. Saaren kartanon alueella ja Portaassa. Jatkuvasti yleistymässä. SATAKIELI. Pousar ei mainitse tätä lajia ollenkaan Tammelasta. Kalelan mukaan se olisi mahdollisesti pesinyt Tammelassa. Itse en ole nähnyt sitä, enkä ole kuullut, että kukaan muukaan olisi todennut sitä Lounais-Hämeessä. SININÄRHI. Hortlingin mukaan sitä olisi nähty täällä 5 kpl 25.4.1899. I. Hilden näki 1931 neljä eri kertaa samanaikaisesti kaksi lintua, jotka esiintymisestä päätellen pesivät Ruostejärven eteläpuolella kasvavassa metsässä. Luultavasti ne pesivät harmaapäätikan koloon. TUNTURIPÖLLÖ. Pousar näki sen muutaman kerran joulu-helmikuussa. 8.10.1944 nähtiin vanha lintu Pehkijärven rannalla (tästä linnusta on artikkelissa valokuvakin). KILJUHANHI. 27.4.52 Kaukolassa ja 3.5.53 Torronsuolla toistakymmentä lintua. JOUTSEN. Melko harvinainen muuton aikana. Esim. 26.4.44 Pyhäjärvellä 5 kpl ja 29.4.52 Kuivajärvellä 4 kpl. |
||
| Kauko Sippo | Re: L-H:n linnusto ennen ja nyt | 26.6.2018 22.25 |
| Minä en ole koskaan ymmärtänyt, miten takavuosien lintumiehet ovat tunteneet niin hyvin kaikki lajit ja niiden elintavat. Sen aikaisilla välineillä, sen aikaisilla kulkupeleillä ja sen aikaisilla harrastajamäärillä. |
||
| Annika | Re: L-H:n linnusto ennen ja nyt | 27.6.2018 15.55 |
| Ahkera liikkuminen maastossa paikkasi puutteet optiikassa. Volter Pousar, joka siis tutki Tammelan linnustoa 1895-1905, käytti tutkimuksissaan myös sen ajan menetelmää eli ammuttujen lintujen tutkimista. Artikkelin mukaan Pousar tutki esimerkiksi Tammelassa ammuttua kirjosiipikäpylintua, punajalkahaukkaa ja pikkukiljukotkaa. Hänen munakokoelmaansa kuului mm. 14 muuttohaukan ja 20 huuhkajan munaa. |
||
| Aila T | Re: L-H:n linnusto ennen ja nyt | 28.6.2018 13.14 |
| Luin Pousarista lisää, www.lounaisluonto.net/jukaisut/LHL/LHL1.pdf alk.sivu 38. |
||
| Reijo Leino | Re: L-H:n linnusto ennen ja nyt | 29.6.2018 10.58 |
| www.lounaisluonto.net |
||