Helmikuun lintuilta

Joulusta asti jatkuneen pakkasjakson aikana lintumaailmassa ei juuri tapahdu. Niinpä katseet on suunnattu jo tulevaan kevääseen ja muuttolintujen paluuseen. Eräs mielenkiintoinen paluumuuttaja on myös Birdlife Suomen kuluvan vuoden lintu eli tervapääsky.

LHLH:n helmikuun lintuillan päätähtenä esiintyi noin 55 vuotta tervapääskyn ekologiaa tutkinut ja vielä tätäkin pidempään niitä tarkkaillut Heikki Kolunen. Valtava kokemus näkyi ja kuului esityksessä, joka perustui tutkittuun tietoon, hyvin suurelta osin omakohtaiseen. Mikäli tietoa ei ollut, tämäkin kävi ilmi eikä hypoteesien varassa lähdetty spekuloimaan.

Tervapääskyn kannan tilasta, sen kaikessa raadollisuudessaankin piirtyi esityksen kautta erinomainen kuva. Tilanne ei tämän lajin kohdalla ole mitenkään lohdullinen, mutta taantuminen on ainakin vielä toistaiseksi ollut lineaarista.

Suurin yksittäinen ongelma negatiivisen kannankehityksen taustalla on poikastuoton hiipuminen, mutta tälle ei ole löytynyt mitään yksittäisiä syitä. Esityksessä moneen kertaan mainituksi tullut ilmaplanktonin eli tervapääskyn ravintonaan käyttämien pienten hyönteisten määrä näyttää olevan laskussa ja tällä on varmasti oma merkityksensä. Asiasta ei toistaiseksi ole kovin vahvaa tutkimusnäyttöä varsinkaan pidemmiltä aikajaksoilta, mutta tokihan jokainen autoilija on kehityksen havainnut.

Tilanteesta huolimatta ja oikeastaan juuri sen takia tervapääskyhavaintoja, erityisesti pesinnän aikaisia, on suositeltavaa tallentaa Tiiraan.

Facebookissa myös pari kuvaa tapahtumasta.