Keskustelu
| Reijo Leino | Lintuatlas | 13.2.2022 11:04 |
| Vuosina 2022 - 2025 toteutettava Suomessa pesivien lintulajien levinneisyys - selvitys on käynnistymässä. Atlas-vastaaville on jo sovittuna ensimmäinen etä-tapaaminen 22.2.2022. Meillä on nyt sellainen ongelma, että tällaista Atlas - vastaavaa ei ole. Jos löytyy innokas (ei ehdoton edellytys) henkilö tähän pestiin, niin ottakoon piakkoin minuun yhteyttä. Lisätietoa löytyy tuoreimmasta uutiskirjeestä ja BL:n sivuilta Suojelu ja tutkimus/linnustonseuranta/ Suomen 4. lintuatlas. Voi minultakin kysellä. |
||
| Annika | Re: Lintuatlas | 13.2.2022 15:13 |
| Atlakseen liittyen. Muistakaa laittaa Tiira-havaintoihin pesimävarmuusindeksejä. Mahdollisen pesinnän merkkejä on jo näkyvissä. Pöllöt soidintavat ja käpylinnut laulavat. Esim. pöllökoiras huhuilee yhtenä päivänä = 2 Pöllökoiras huhuilee samalla paikalla useampana päivänä = 4 (Pari havaittu kerran = 3, pari useampana päivänä = 5) |
||
| Reijo Leino | Re: Lintuatlas | 22.2.2022 20:08 |
| Yhdistyksen Atlas - vastaava on Stina Pohjankorpi Urjalasta. Juuri päättyi 1. Atlas - vastaavakokous , johon meiltä Stinan lisäksi osallistuin minäkin. Lisätietoa ym. ohjeistusta asiasta alkaa tulla varmaan tässä aika piakkoin, kun ne tänne ensin kerkiävät Luomuksesta & Birdlifestä. |
||
| Oskari | Re: Lintuatlas | 23.2.2022 9:03 |
| Itselläni on työn alla kolmen edellisen atlaksen kartat Lounais-Hämeestä museon yhtä näyttelyn osaa varten ja ideatasolla olevaa toista projektia varten. Hieman suuri homma, joka etenee hiljalleen tässä kyllä, sitä mukaa kun jaksan vääntää kartat, joka siis lähinnä nyt kun väänsin perusjutut valmiiksi on hiirellä klikkailua..,, nyt vasta uhanalaiset tehty pääsääntöisesti ja muutama muu yleinen laji. Vaatii vain istumista koneella vielä muutaman kotvasen. Mutta yritän siis koostaa noista kartoista nyt jokin Forssan luontomuseon monistejulkaisun ladattavaksi tai ainakin museolta monisteena haetavaksi ennen kuin kausi ihan pääsee valloilleen. Mutta palaan asiaan, jos en unohda tai nikelly koneella istumiseen ja ole maastossa koko kevättä :) |
||
| Reijo Leino | Re: Lintuatlas | 10.3.2022 11:21 |
| Atlas-hankkeesta on nyt infopaketti luettavissa. Tutkimukset > Lintuatlas. Sieltä löytyy myös linkki edelliseen Atlakseen 2006 - 2010. Lisää tietoa tulee asian edetessä, joten kannattaa vilkaista sivua useamminkin. |
||
| Annika | Re: Lintuatlas | 14.3.2022 11:03 |
| Nostaisin tuolta atlas-ohjeesta esiin sellaisen asian, että havainnon merkitseminen Tiiraan ei riitä. Jotta havainto menisi atlakseen, siinä on oltava pesimävarmuusindeksi. Indeksin laittaminen on vain yksi klikkaus eli ei vaadi suurta vaivaa. Tiira-lomakkeesta pääsee myös helposti katsomaan indeksien selitykset. |
||
| Reijo Leino | Re: Lintuatlas | 17.3.2022 19:38 |
| Lintuatlaksen tulospalvelu on nyt avattu! Asiasta tiedote Lintuatlassivulla. |
||
| Kauko Sippo | Re: Lintuatlas | 18.3.2022 20:54 |
| Mikä on indeksi, kun on havaittu koiraan viihtyvän naaraan selässä? |
||
| Reijo Leino | Re: Lintuatlas | 19.3.2022 8:24 |
| Vaikka selässä viihtyminen viittaa lisääntymiseen, se ei välttämättä viittaa pesimiseen (juuri sillä kohtaa) Näin ollen indeksi olisi 3 (pari sopivassa ympäristössä) Jos selkäilyä esiintyy eri päivinä, voi indeksiksi laittaa jo numeron 5. (pari eri päivinä sopivassa ympäristössä) Se myös muuttaa pesimävarmuuden mahdollisesta todennäköiseen. |
||
| Annika | Re: Lintuatlas | 2.4.2022 20:44 |
| Simo V oli tehnyt suorat linkit LHLH:n ruutuihin. Niiden kautta pääsee nopeammin tarkastelemaan haluttuja ruutuja kuin etsimällä niitä tulospalvelusta. Laitoin linkin vihreällä lintuatlassivun alkuun. (Tutkimukset -> Lintuatlas) |
||
| Stina Pohjankorpi | Re: Lintuatlas | 22.4.2022 16:23 |
| Hei, Lajitietokeskuksen Mobiilivihkon Retkilomakkeessa on ilmennyt päivämäärä-bugi, jonka vuoksi mobiililla Retkilomakkeella tallennetut havainnot eivät lähde Mobiilivihkosta eteenpäin. Virhe on korjattu Mobiilivihkon versioon 1.3.7, joka on ladattavissa Play-kaupassa. Päivitä Mobiilivihko, kun uusi versio on julkaistu. Mobiilivihkon Retkilomaketta ei kannata käyttää ennen päivitystä. Virhe ei koske Mobiilivihkon Lintuatlaslomaketta. Jos olet tallentanut lintuatlashavaintoja Mobiilivihkon Retkilomakkeella ja havaintoerä on jäänyt Mobiilivihkoon roikkumaan, tarkista, pystytkö muokkaamaan havaintoerää. Jos muokkaus onnistuu, tarkista ja tarvittaessa korjaa havaintoerän (retken) kunkin havainnon päivämäärä. Lähetyksen pitäisi sitten onnistua. Jos havaintoerän muokkaus ei onnistu ja muistat havaintojesi paikat ja tiedot, havainnot kannattaa tallentaa uudestaan verkkosivulla laji.fi > Retkilomake. Tällainen havaintoerä ei valitettavasti lähde eteenpäin Mobiilivihkosta päivityksen jälkeenkään, joten sen voi poistaa. Jos olet tallentanut Mobiilivihkon Retkilomakkeella huomattavan määrän havaintoja, joiden muokkaus ei onnistu, ota yhteyttä Lajitietokeskukseen: helpdesk@laji.fi Pahoittelemme bugista aiheutunutta haittaa! Yt. Heidi Björklund, atlaskoordinaattori |
||
| Stina Pohjankorpi | Re: Lintuatlas | 1.5.2022 13:23 |
| Hei! Kevään edetessä yhä uudet lintulajit saapuvat valtaamaan reviirejä ja ryhtymään pesimäpuuhiin. Sen myötä lintuatlashavainnointi kiihtyy. Atlakseen on ilmoitettu Suomessa jo 30 000 havaintoa. Muistathan, että myös laulava lintu tai lajin soidinlento on lintuatlashavainto! Varmoja pesintöjä on tänä keväänä todettu varislintujen, käpylintujen ja tiaisten lisäksi mm. kottaraisella, sepelkyyhkyllä ja kanadanhanhella. Todennäköisiä pesintöjä on havaittu esimerkiksi kiurulla, kurjella, hippiäisellä ja punakylkirastaalla. Atlassivulla on nyt infopaketti pesimävarmuusindeksin kirjaamisesta. |
||
| Stina Pohjankorpi | Atlastiedote | 16.5.2022 11:59 |
| Kevätmuutto kiihtyy ja pesinnät etenevät Toukokuussa kevät on parhaimmillaan, ja lintupaikat koko maassa täyttyvät lintujen lisäksi niiden tarkkailijoista. Toukokuu onkin oivaa retkeilyaikaa niin muutonseurantaan kuin pesimälinnuston kartoittamiseen. Kevään edetessä myös atlashavaintojen määrä on kasvanut vauhdilla, ja pian täyttyykin jo 50 000 atlashavainnon raja. Isot kiitokset kaikille havaintojaan ilmoittaneille! Muistattehan, että kuka tahansa voi ilmoittaa havaintoja atlakseen. Havaintoja kannattaa ilmoittaa myös suosituilta retkeilypaikoilta: näin varmistutaan, että niiden hyvin havainnoidusta linnustosta saadaan oikea kuva myös lintuatlakseen. Varmoja pesintöjä on ilmoitettu viime aikoina muun muassa rastailta, telkältä, joutsenilta ja lokeilta. Todennäköiseen pesintään viittaavia havaintoja on tehty kiihtyvässä määrin muun muassa peipoilta, punarinnalta, rastailta ja kuovilta. Linnustonseurannat Lintuatlaksessa hyödynnetään Luomuksen linnustonseurannan pesimäaikaisten laskentojen tietoja (mm. maalintujen linja- ja pistelaskennat, vesilintulaskennat, pesäkorttitiedot), rengastustietoja ja petolintuseurannan tietoja. Osallistumalla näihin seurantoihin osallistut samalla myös lintuatlakseen. Seurantojen tiedot tulevat atlakseen viiveellä sitten, kun aineistojen automaattinen muuntaminen pesimävarmuusindekseiksi on tehty. Linja- ja pistelaskennoissa laskija voi tehdä indeksitulkinnan myös itse. Joka tapauksessa laskentojen tuloksia ei tarvitse ilmoittaa erikseen atlakseen. Erityisen tärkeässä roolissa Suomen linnuston seurannassa ovat toukokuun lopussa alkavat vakiolinjalaskennat. Vakiolinjoilta kerättävä aineisto on muun muassa Suomen lintujen kannanarvioiden pohjana. Vakiolinjojen verkosto kattaa koko Suomen ja laskenta-aika alkaa toukokuun lopulla. Jo yhdenkin vakiolinjan laskemisesta on suuri apu linnustonseurannalle ? ja atlakselle! Tutustu laskentamuotoon ja varaa itsellesi sopiva vakiolinja: https://www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta Läpimuuttajat Läpimuuttajien ja talvehtijoiden kohdalla kannattaa varsinkin eteläisessä Suomessa käyttää harkintaa pesimävarmuusindeksejä kirjatessa. Esimerkiksi koskikarat viivyttelevät eteläisen Suomen talvehtimisalueillaan usein toukokuulle asti innostuen keväämmällä myös laulelemaan. Havainto ei kuitenkaan välttämättä viittaa pesintään, vaan linnut saattavat poistua kevään edetessä pohjoiseen. Läpimuuttajista esimerkiksi järripeipon ja liron kaltaisten lajien kohdalla on hyvä muistaa, että lajit pesivät hyvin harvoin eteläisessä Suomessa. Havainnot samalla paikalla useampana päivänä laulavasta järripeiposta eivät siis välttämättä viittaa pesintään, vaan kyseessä voi olla muuttomatkallaan pysähtynyt lintu. Touko?kesäkuun vaihteessa lieterannoilla havaitut kahlaajat voivat puolestaan olla jo syysmuuttomatkalla. Osviittaa lajien summittaisista pesimäalueista saa esimerkiksi edellisen atlaksen tuloksista: https://laji.fi/about/5651 Pulmallisissa tilanteissa voit myös kysyä apua oman yhdistyksesi atlasvastaavalta: https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/yhdistysten-atlasvastaavat/ Lintuatlaksessa selvitetään lintujen pesimäaikainen levinneisyys ja pesimäalueet Suomessa vuosina 2022?2025. Pesinnän varmuutta kuvataan havainnoille annetuilla pesimävarmuusindekseillä. Osallistu lintuatlakseen ilmoittamalla omat lintuhavaintosi ja kirjaamalla havaintoihin pesimävarmuusindeksi! Lisätietoja: lintuatlas.fi www.birdlife.fi/lintuatlas |
||
| Stina Pohjankorpi | Atlastiedote 24.5.2022 | 26.5.2022 15:47 |
| Toukokuun edetessä viimeiset muuttolintumme saapuvat Suomeen ja aloittavat vauhdilla pesintänsä. Kirjosiepot kuskaavat pesämateriaalia pönttöihin ja pesimäalueille saapuneet tervapääskyt tarkastavat rakennuksia. Monilla varhaisilla muuttajilla pesinnät ovat pitkällä: esimerkiksi joutsenet ja lokit ovat monin paikoin hautomassa ja rastailla on pian kiireiset ajat poikasten ruokkimisessa. Varmoja pesinnän merkkejä kannattaa tarkkailla nyt joutsenilla, lokeilla, kottaraisella, tikoilla, töyhtöhyypällä ja rastailla. Todennäköisiä pesintöjä on viime aikoina havaittu paljon muun muassa peipolla, kirjosiepolla, leppälinnulla, punarinnalla, tiaisilla ja västäräkillä. Tulospalvelun uudistukset Lintuatlaksen tulospalvelussa on nyt mahdollista tarkastella atlasruutuja karttanäkymässä (tulokset.lintuatlas.fi > Atlasruudut). Kartalla näkyvät eri väreillä ruutujen selvitysasteet. Voit tarkastella kartalla havaintojen kertymistä myös lajimäärän perusteella. Karttaikkunan vasemman yläkulman karttatasokuvakkeesta voit valita näkyviin lintuyhdistysten rajat (alimpana taso ?Lintuatlasruudut yhdistyksittäin?). Yksittäisen ruudun tiedot saat näkyviin klikkaamalla haluamaasi ruutua kartalla tai hakemalla taulukkonäkymän kautta. Selvitysaste kertoo, kuinka paljon ruudulta on kertynyt pesintään viittavia havaintoja eri lajeilta. Ilmoittamalla aktiivisesti havaintoja ruudun selvitysaste nousee. Pohjoisessa parempaan selvitysasteeseen riittää pienempi lajimäärä kuin etelässä. Hyödynnä karttanäkymää myös retkien suunnittelussa: voit suunnata retkesi sellaisille atlasruuduille, joilta havaintoja on kertynyt vähän. Tämä kannattaa muistaa myös vaikkapa kesälomareissujen yhteydessä. Erityisesti harvaan asutussa Pohjois- ja Itä-Suomessa lyhyestäkin retkestä vähemmän tutkitulle ruudulle on iso apu! Osallistu vakiolinjalaskentaan Vakiolinjoille kaivataan lisää laskijoita! Osallistumalla vakiolinjalaskentoihin keräät samalla havaintoja myös lintuatlakseen. Vakiolinjojen verkosto kattaa koko Suomen ja laskenta-aika alkaa kesäkuun alussa. Jo yhdenkin vakiolinjan laskemisesta on suuri apu linnustonseurannalle ? ja atlakselle! Tutustu laskentamuotoon ja varaa itsellesi sopiva vakiolinja: https://www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta Lintuatlaksessa selvitetään lintujen pesimäaikainen levinneisyys ja pesimäalueet Suomessa vuosina 2022?2025. Pesinnän varmuutta kuvataan havainnoille annetuilla pesimävarmuusindekseillä. Osallistu lintuatlakseen ilmoittamalla omat lintuhavaintosi ja kirjaamalla havaintoihin pesimävarmuusindeksi! Lisätietoja: lintuatlas.fi www.birdlife.fi/lintuatlas |
||
| Stina Pohjankorpi | Atlastiedote 2.6.2022 | 3.6.2022 16:36 |
| Kesäkuu on antoisinta lintuatlasaikaa. Kaikki lajit ovat saapuneet Suomeen ja monella lajilla pesinnät ovat pitkällä. Alkukesän atlasretkeily tuottaakin tehokkaasti havaintoja lintuatlakseen ? kunhan muistat ilmoittaa havaintosi ja havainnoille pesimävarmuusindeksit! Lintuatlaksesta uutisia Lintuatlaksesta julkaistiin 2.6. mediatiedote: https://www.birdlife.fi/tiedote-20220602/ Mediatiedotteessa kannustetaan harrastajia ja suurta yleisöä osallistumaan lintuatlakseen ilmoittamalla pesintään viittaavat lintuhavainnot vaikkapa kotipihalta tai mökiltä. Lisäksi havaintoja kaivataan erityisesti harvaan asutuilta alueilta. Tiedotteen myötä lintuharrastajille saattaa tulla kysymyksiä lintuatlaksesta. Rohkaistaan kiinnostuneita osallistumaan ja toivotetaan kaikkien havainnot tervetulleiksi atlakseen! Kysymyksiä voi myös ohjata yhdistyksen atlasvastaavalle. Lintuatlaksesta kerrotaan myös tuoreimmassa Linnut-lehdessä 2/2022 (lintuatlaskonkari Esko Gustafssonin haastattelu), tulevan Linnut-vuosikirjan pääkirjoituksessa sekä Helsingin yliopiston uutisessa: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luontokato/lintuatlas-kutsuu-suomen-lintujen-tarkkailuun-tule-mukaan-vaikka-mokilta-tai-lapin-reissulta Pesimävarmuusindeksi laulajille Monet loppukevään muuttajista ovat lajeja, joista on vaikea varmistaa korkeaa pesimävarmuusindeksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi pikkusieppo, idänuunilintu, kuhankeittäjä, kerttuset ja muut yölaulajat sekä huutajat. Kevätlajeista hippiäisen tai rautiaisen pesintä voi olla työlästä varmistaa. Näistä lajeista saadaan esiintymiskuva lintuatlakseen laulavien yksilöiden perusteella. Onkin tärkeää, että myös reviiristä kertovat lauluhavainnot ilmoitetaan atlakseen ? joillakin lajeilla se on ainoa havaintolähde. Lintuatlaksessa kaikki havainnot ovat tervetulleita ja muutkin kuin pesähavainnot ovat arvokkaita! Tavallisimmat pesimävarmuusindeksit Osallistut atlakseen ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Indeksillä kerrot, viittaako havaintosi epätodennäköiseen, mahdolliseen, todennäköiseen vai varmaan pesintään. Indeksejä on 1?8 ja suurimmilla indekseillä on lisäksi alaindeksejä. Muutamalla tavallisella pesimävarmuusindeksillä pääset jo pitkälle: -Laulava lintu kuultu kertaalleen = 2. Lintu samalla paikalla toisena päivänä = 4. -Pari havaittu kertaalleen sopivassa ympäristössä = 3. Pari samalla paikalla toisena päivänä = 5. -Pesänrakennushavainto = 62. -Tuoreet untuvikot / maastopoikaset (esim. räkättirastas) = 73. -Emo hautoo pesässä = 75. -Kuultu poikaset pesässä (esim. kolosta, pöntöstä) = 81. -Nähty pesässä munia tai poikasia = 82. Pesiä on syytä havainnoida vain etäältä, sillä linnuille on annettava pesimärauha. Kannattaa perehtyä pesimävarmuusindekseihin ja lukea kertaalleen myös niiden laajempi tulkintaohje. Lisätietoa ilmoittamisesta ja indekseistä löytyy alta linkeistä. Havaintosi ovat tärkeitä Lintuatlaksessa selvitään kaikkien lintulajiemme pesimäaikainen levinneisyys ja pesinnän varmuus Suomessa 10 x 10 kilometrin atlasruuduissa. Neljäs lintuatlas toteutetaan vuosina 2022?2025. Atlas perustuu vapaaehtoisten lintuharrastajien havaintoihin ? siksi havaintojesi ilmoittaminen on olennaisen tärkeää! Lisätietoa lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla: https://lintuatlas.fi/ https://www.birdlife.fi/lintuatlas/ Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa ilmoittamisesta: https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/ https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/ Osallistut atlakseen ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Lisätietoa pesimävarmuusindekseistä: https://lintuatlas.fi/indeksit/ https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/ Lintuatlasruudut löydät mm. täältä, klikkaa päälle karttataso ?Atlasruudukko? ja halutessasi myös ?Lintuatlasruudut yhdistyksittäin?: https://laji.fi/map Lintuatlaksen tulokset löytyvät tulospalvelusta (lajit, atlasruudut). Atlasruutujen selvitysastekartta näyttää, mihin atlasretkiä kannattaa suunnata: https://tulokset.lintuatlas.fi/ |
||
| Stina Pohjankorpi | Atlastiedote 26.6.2022 | 26.6.2022 19:35 |
| Nyt on edelleen hyvä aika tarkkailla pesintöjä ja varmistaa, että yleisetkin lajit on ilmoitettu atlakseen! Poikueita näkyvissä Pesintöjä varmistuu nyt poikueista muun muassa vesilinnuilla, lokeilla ja kahlaajilla. Myös monilla pikkulinnuilla pesinnät ovat näkyvässä vaiheessa. Tarkkaile linnun nokkaa ? ruokaa poikasille kuljettava emo viittaa varmaan pesintään (pesimävarmuusindeksi 74). Jotkin lajit tekevät toisen tai kolmannenkin pesyeen. Pesinnän voi varmistaa niistäkin. Monin paikoin aikaisten pesijöiden pesimäkausi on tältä vuodelta ohi. Esimerkiksi kottaraisten ja käpylintujen hyvin lentäville perheparville sopii pesimävarmuusindeksi 1. Lhlh:n alueella ei ole enää yhtään tyhjää atlasruutua, tästä on hyvä jatkaa Lounais-Hämeen atlasruutujen kartoitusasteen tilanne 26.6.2022: satunnaishavaintoja on 25 ruudulla ja välttävä tilanne 3 ruudulla. Nyt on hyvä hetki tarkistaa ja nostaa ruutujen kartoitusasteet tarkistamalla oman atlasruudun lajitilanne ja lajien pesimävarmuusindeksit. Puuttuuko ruudulta tervapääsky, vaikka niitä näkyy päivittäin? Onko peipon pesimävarmuusindeksi unohtunut korottaa kevään ensi laulajan jälkeen tai oletko kirjannut Tiiraan pesintään viittaavia havaintoja ilman pesintävarmuusindeksiä? Ruudun lajilistauksen saa Havistimesta https://havistin.biomi.org/ syöttämällä ruudun numeron hakukenttään tai Atlaksen tulospalvelusta https://tulokset.lintuatlas.fi/society/ML.1096 Havistimen tulossivun pesimävarmuusindeksien summa on tällä hetkellä oikeampi kuin tulospalvelun, missä summa päivittyy viivellä. Havistimen tulossivuilla voi myös verrata edellisen atlaksen tilannetta nykyiseen. Tässä esimerkkinä Someron Somerniemen ruutu, jossa tällä hetkellä vähiten ruutuun ilmoitettuja lajeja, vain 4 kpl: https://havistin.biomi.org/atlas/ruutulomake/672:332/vakio Lintuatlasruudut löydät mm. täältä, klikkaa päälle karttataso ?Atlasruudukko? ja halutessasi myös ?Lintuatlasruudut yhdistyksittäin?: https://laji.fi/map Lisätietoa pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta on sivulla: https://lintuatlas.fi/materiaalia/ |
||
| Stina Pohjankorpi | Väliaikatiedote Lhlh:n atlasruutujen tilanteesta | 3.7.2022 14:50 |
| Hei! Tällä hetkellä ruuduista 4 kpl on jo välttävällä tasolla, mutta muissa ruuduissa edelleen vain satunnaishavaintoja, joten vielä on kirittävää. Tässä ruudut ruutukohtaisesti nimien mukaan aakkostettuna ilmoitettujen lajihavaintojen lukumäärät/ruutu pienimmästä suurimpaan: Ruudun kunta ja nimi, (ruudun numero), havaintojen lajilukumäärä Forssa, Koijärvi (676:332), havaintoja 34 lajista Forssa, Matku (676:331), havaintoja 40 lajista Forssa, Ojalanmäki (675:331), havaintoja 47 lajista Forssa, Pispanmäki (674:331), havaintoja 80 lajista Humppila, Humppilan keskusta (676:330), havaintoja 41 lajista Jokioinen, Minkiö (675:330), havaintoja 38 lajista Jokioinen, Jokioisten keskusta (674:330), havaintoja 75 lajista Salo, Kiikala (671:331), havaintoja 11 lajista Somero, Oinasjärvi (671:332), havaintoja 6 lajista Somero, Häntälä (672:330), havaintoja 50 lajista Somero, Lamminniemi (672:331), havaintoja 39 lajista Somero, Somerniemi (672:332), havaintoja 31 lajista Somero, Pitkäjärvi (673:329), havaintoja 23 lajista Somero, Sylvänä (673:330), havaintoja 47 lajista Somero, Pajula (673:331), havaintoja 54 lajista Tammela, Teuro (675:333), havaintoja 16 lajista Tammela, Pihtikoski (675:332), havaintoja 19 lajista Tammela, Tammelan keskusta (674:332), havaintoja 32 lajista Tammela, Porras (674:333), havaintoja 35 lajista Tammela, Liesjärvi (673:333), havaintoja 48 lajista Tammela, Ruostejärvi (673:332), havaintoja 61 lajista Ypäjä, Ypäjänkylä (675:329), havaintoja 8 lajista Ypäjä, Ypäjän keskusta (674:329), havaintoja 18 lajista Urjala, Nuutajärvi (677:330), havaintoja 30 lajista Urjala, Urjalan keskusta (677:331), havaintoja 34 lajista Urjala, Mellola (678:331), havaintoja 38 lajista Urjala, Kokonjärvi (677:332), havaintoja 39 lajista Urjala, Kortejärvi (678:330), havaintoja 74 lajista Kunkin ruudun lajilistaus löytyy Havistimesta https://havistin.biomi.org/ syöttämällä ruudun numeron hakukenttään tai Atlaksen tulospalvelusta https://tulokset.lintuatlas.fi/society/ML.1096 Havistimen tulossivun pesimävarmuusindeksien summa on tällä hetkellä oikeampi kuin tulospalvelun, missä summa päivittyy viivellä. Havistimen tulossivuilla voi myös verrata edellisen atlaksen tilannetta nykyiseen. Nyt kaikki ilmoittamaan pesimähavaintoja sekä tarkistamaan, onko kenties jonkin lajiin pesimävarmuusindeksi korottunut eli olet laittanut Tiiraan havainnon laulavasta koiraasta pesimävarmuusindeksillä 4 ja nyt oletkin havainnut emon kantavan ruokaa nokassaan jolloin pesimävarmuusindeksi onkin 74. |
||
| Stina Pohjankorpi | Väliaikatiedote Lhlh:n atlasruutujen selvitysasteesta | 11.7.2022 23:01 |
| Hei! Hienoa, nyt on jo 7 ruutua tasolla välttävä! Tein ruutukohtaisen taulukon, jossa ruudut ovat nimien mukaan aakkostettuna pesimävarmuussummittain/ruutu pienimmästä suurimpaan, mutta en nyt saa sitä tähän näytille taulukkomuotoisena. Koitan saada sen tuonne Atlassivulle. Sen mukaan Forssan Koijärven ruutu (676:332) on aivan kohta myös välttävällä tasolla; ko. ruudun pesimävarmuussumma on 102, kun välttävän raja on 107,2. Varpuslinnut laulavat vielä hetken, mutta lintuatlashavaintojen painopiste on siirtynyt varoitteleviin ja poikasia ruokkiviin emoihin. Pesintöjä varmistuu nyt poikueista lähes kaikilla lajeilla, mutta muun muassa vesilinnuilla ja hyönteissyöjillä ne ovat helpoin tapa saada varmistettua pesintä. Tarkkaile linnun nokkaa ? ruokaa poikasille kuljettava emo viittaa varmaan pesintään (pesimävarmuusindeksi 74). Jotkin lajit tekevät toisen tai kolmannenkin pesyeen tai sitten uusintapesän. Pesinnän voi varmistaa niistäkin. Aikaisten pesijöiden (esimerkiksi kottarainen) pesimäkausi on tältä vuodelta ohi. Samoin kahlaajien syysmuutto on jo täydessä käynnissä ja muuttaviksi tulkituille yksilöille sopii vain pesimävarmuusindeksi 1. Heinäkuun atlasretkiä Suomen neljäs lintuatlas etenee hienosti keskellä parasta maastoaikaa! Havaintoja on kertynyt tasaiseen tahtiin ja "nollaruutujen" määrä on vähentynyt vauhdilla. Retkeilykautta ja atlashavaintojen keräämistä kannattaa jatkaa myös heinäkuussa, jolloin monien lajien pesinnät ovat helposti varmistettavissa. Lapin atlaskauden keskeinen aika on juuri nyt käsillä ja Lapin retkeilijöiden kannattaa ilmoittaa kaikki lintuhavaintonsa atlakseen. Eteläisestä Suomestakin löytyy vielä ?nollaruutuja? ja lintuharrastajien kannattaa kesälomalla retkeillä lomapaikkansa lähiseuduilla etenkin alla olevasta tulospalvelulinkistä selviävillä huonosti tutkituilla ruuduilla. Atlaksen tulospalvelussa on helppo seurata vaikka oman kesämökin atlasruudun tilannetta ja tarkistaa, puuttuuko joku helposti löydettävä laji vielä ruudun lajilistalta. Sieltä voi katsella myös nykyhetken tuloksia lajikohtaisesti ja ruutujen tilannetta valtakunnallisesti, yhdistyskohtaisesti ja tietenkin yksittäisen ruudun tilannetta. https://tulokset.lintuatlas.fi/ Kanalinnuista saadaan tietoa atlakseen Luonnonvarakeskuksen kesän riistakolmiolaskennoista (www.riistakolmiot.fi). Tiedot tulevat atlaksen käyttöön kuitenkin takautuvasti myöhempinä atlasvuosina. Mihin eri lajien osalta kannattaa kiinnittää huomiota atlashavainnoinnissa? Nyt on julkaistu lajikohtainen atlasohje, josta voi tarkistaa vinkkejä. Ohje löytyy täältä: https://lintuatlas.fi/wp-content/uploads/2022/07/Lintuatlas_Lajikohtaiset-ohjeet_v20220701.pdf Atlasretkeilyterveisin Stina |
||
| Stina Pohjankorpi | Atlastiedote | 2.3.2023 17:00 |
| Toinen atlaskevät alkamassa Päivien pidentyessä alkaa niin lintujen kuin lintuharrastajienkin huomio suuntautua jo tulevaan pesimäkauteen. Vuoden 2022 alusta lähtien pesinnän merkkejä on tarkkailtu koko maan pesimälinnuston kartoittavaa neljättä lintuatlasta varten. Atlastyö, pesintöjen tarkkailu ja tulosten kirjaaminen atlasruuduilta, jatkuvat vilkkaina myös tänä vuonna. Tekemistä riittää, kun tavoitteena on atlasruutujen selvitysasteen nostaminen tyydyttäviksi. Atlaksen tavoitteista kerrotaan lisää alempana. Kartoita puutteet Nyt on hyvä aika käydä läpi oman lähialueesi kartoitustilannetta atlaksen tulospalvelussa (tulokset.lintuatlas.fi), jonka aineisto on täydentynyt talven mittaan muun muassa rengastustiedoilla ja Tiiran salatuilla havainnoilla. Tilannetta voi tarkastella niin lajeittain, ruuduittain kuin yhdistyksittäinkin. Onko kotiruutusi tai vakituinen retkeilyalueesi jo tyydyttävästi kartoitettu? Onko yhdistyksesi alueella ruutuja, joilta havaintoja on kertynyt vasta vähän tai ei lainkaan? Puuttuuko ruuduilta vielä yleisiä lajeja? Atlashavaintoja kannattaa kevään edetessä muistaa kirjata kaikilta atlasruuduilta, joilla liikut: näin saamme atlasruutujen selvitysasteet nousemaan. Selvitysasteiden nostamisessa auttavat varta vasten tehdyt retket, joilla keskitytään atlashavainnointiin. Erityisesti varmistetut pesinnät nostavat tehokkaasti atlasruudun selvitysastetta. Olennaista on kuitenkin kirjata havaintoja myös laulavista ja muuten reviiriä pitävistä linnuista. Jos pesintä ei myöhemmin varmistukaan, lajista on tällöin ruudulta alhaisempi pesimävarmuusindeksi. Ensimmäisiä pesimäkauden merkkejä Vaikka eletään vielä alkuvuotta, voi linturetkillä havaita jo pesimäkauden merkkejä. Pöllöjen soidinkausi vilkastuu vähitellen koko maassa, ja reviirejään rummuttavia tikkoja voi kuulla monin paikoin. Varhain pesivistä lajeista pikkukäpylinnun pesinnät ovat jo käynnissä ja myös isokäpylinnut ovat reviireillään. Tiaisten ja viherpeippojen laulukausi alkaa päästä täyteen vauhtiin. Kevätalven atlasretkillä kannattaa kuitenkin muistaa, että valtaosalla lajeista pesimäaika on vasta edessäpäin. Huomioithan, että mahdollisia pesintöjä kuvaavia pesimävarmuusindeksejä (indeksit 2?3) tulisi käyttää vain lajin pesimäaikaan. Esimerkiksi lähipurolla laulamaan innostuva koskikara eteläisessä Suomessa ei todennäköisesti pesi alueella, vaan poistuu kyseiseltä talvireviiriltään myöhemmin. Vastaavasti keltasirkut voivat kauniilla säällä intoutua laulamaan lintulaudan tuntumassa, vaikka paikka ei olisi niiden pesimäympäristöä eikä vielä olisi lajin varsinainen pesimäaika. Atlaksen tavoitteet Talven aikana määriteltiin lintuatlaksen tavoitteet (ks. https://lintuatlas.fi/)." onclick="window.open(this.href);return false;">https://lintuatlas.fi/). Tavoitteena on, että maan eteläpuoliskossa kaikki 10 x 10 kilometrin atlasruudut on selvitetty vähintään tyydyttävästi. Pohjoisessa tavoitteena on, että 50 x 50 kilometrin ?suurruuduilla? olevista atlasruuduista vähintään 75 % on selvitetty tyydyttävästi. Etelän ja pohjoisen rajaksi määriteltiin noin Kemijärven korkeus (yhtenäiskoordinaatiston pohjoiskoordinaatti 740). Havaintosi ovat tärkeitä Lintuatlaksessa selvitään kaikkien lintulajiemme pesimäaikainen levinneisyys ja pesinnän varmuus Suomessa 10 x 10 kilometrin atlasruuduissa. Neljäs lintuatlas toteutetaan vuosina 2022?2025. Atlas perustuu vapaaehtoisten lintuharrastajien havaintoihin ? siksi havaintojesi ilmoittaminen on olennaisen tärkeää! Lisätietoa lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla: https://lintuatlas.fi/ https://www.birdlife.fi/lintuatlas/ Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa ilmoittamisesta: https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/ https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/ Osallistut atlakseen ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksin. Lisätietoa pesimävarmuusindekseistä: https://lintuatlas.fi/indeksit/ https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/ Lintuatlasruudut löydät mm. täältä, klikkaa päälle karttataso ?Atlasruudukko? ja halutessasi myös ?Lintuatlasruudut yhdistyksittäin?: https://laji.fi/map Lintuatlaksen tulokset löytyvät tulospalvelusta (lajit, ruudut, yhdistykset). Atlasruutujen tai yhdistyksen selvitysastekartta näyttää, mihin atlasretkiä kannattaa suunnata: https://tulokset.lintuatlas.fi/ Lisätietoa pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta on sivulla: https://lintuatlas.fi/materiaalia/ Tervetuloa kuulemaan LHLH:n atlastilanteesta 23.3. vuosikokoukseen klo 18 Forssan Kehräämölle Brander-saliin. |
||
| Stina Pohjankorpi | Lintuatlastiedote | 28.3.2023 19:21 |
| Pöllöretkiä ja muuta ajankohtaista Maaliskuu on paras pöllöretkikuukausi. Nyt kannattaakin suunnata kiertelemään ja kuuntelemaan pöllöjen reviirejä! Yksittäinen havainto soidintavasta pöllöstä saa pesimävarmuusindeksin 2 (mahdollinen pesintä) ja pidempään samalla paikalla havaittu yksilö indeksin 4 (todennäköinen pesintä). Monen pöllölajin osalta levinneisyyskartat ovat vielä varsin aukkoisia, joten jokaisesta havainnosta on apua tilanteen kohentamiseksi. Myös varislintujen pesinnät ovat käynnissä. Pesää rakentaville linnuille sopiva pesimävarmuusindeksi on 62. Reviirejään kuuluttavat nyt niin tikat, tiaiset kuin viherpeipotkin. Myös reviiriään laulava tai rummuttava lintu on atlashavainto, jolle sopivat indeksit 2 ja 4. Kevätalven atlasretkillä kannattaa muistaa, että valtaosalla lajeista pesimäaika on vasta edessäpäin. Huomioittehan, että myös mahdollisia pesintöjä kuvaavia pesimävarmuusindeksejä (indeksit 2?3) tulisi käyttää vain pesimäaikaan. Esimerkiksi muutolta juuri saapunut kiuru voi laulaa alueella, jolla se ei todellisuudessa pesi. Yhdistyssivut uudistuivat, tavoitetta voi seurata Tulospalvelun yhdistyssivut on päivitetty: https://tulokset.lintuatlas.fi/society." onclick="window.open(this.href);return false;">https://tulokset.lintuatlas.fi/society. Sivulta näkyy kootusti kunkin lintuyhdistyksen atlasruutujen selvitysastetilanne, ja yhdistyksen nimen kautta pääsee yhdistyksen sivulle. Sivulta voi myös seurata lintuatlaksen tavoitteen toteutumista yhdistyksittäin. Tavoitteena on tutkia etelästä Kemijärven korkeudelle asti kaikki atlasruudut vähintään tyydyttävästi. Atlasruuduista 22 % on saavuttanut tavoitteen. Kemijärveltä pohjoiseen tarkastelu tehdään 50 km × 50 km suurruuduittain, joita on 44 kappaletta: https://tulokset.lintuatlas.fi/society/lappi." onclick="window.open(this.href);return false;">https://tulokset.lintuatlas.fi/society/lappi. Tavoitteena on, että jokaisen suurruudun atlasruuduista vähintään 75 % tutkitaan tyydyttävästi. Tavoite on vielä vajaa kaikilla suurruuduilla. Lisäksi sivulla näkyy, mikä osa suurruudun atlasruuduista on tyydyttävästi selvitetty. Näiden tietojen ja suurruutukartan avulla voi päättää, mille suurruudulle suuntaa atlasretkelle. Suurruudun riviä klikkaamalla saa listan suurruudun atlasruuduista, jolloin voi tarkemmin suunnitella, lähteekö nollaruudulle vai parantamaan välttävästi tutkittua ruutua tyydyttäväksi. Atlaksen katvealueet Ensimmäisen atlasvuoden jälkeen katvealueiksi jäivät etenkin Lappi, Itä-Suomi, saaristoalueet ja paikoin maan keskiosat. Näillä alueilla ollaan eniten jäljessä tyydyttävän selvitysasteen tavoitteesta. Pohjoisimpaan Lappiin on ennustettu myyrähuippua täksi kesäksi, joten sinne kannattaa koko maan lintuharrastajien jo suunnitella kesän retkiä. Lintuatlaksen selvitysastekartalla (https://tulokset.lintuatlas.fi/grid) on Lapissa paljon valkoista (ei havaintoja) jopa teiden varsilla olevilla atlasruuduilla. Käsivarressa, Päälaella ja niiden välissä riittää tutkimattomia ruutuja enemmän maastohaastetta kaipaaville. Kaikkien panosta tarvitaan yhteiseen lintuatlakseen! Huomaathan, että saat selvitysastekartan karttavalikosta valittua mieleisesi taustakartan ja säädettyä sen näkyvyyttä. Karttavalikosta löytyy lopusta myös yhdistysrajat. Varaa vakiolinja! Lintuatlaksessa hyödynnetään Luomuksen linnustonseurannan pesimäaikaisten laskentojen tietoja, rengastustietoja ja petolintuseurannan tietoja. Osallistumalla näihin seurantoihin osallistut samalla myös lintuatlakseen. Erityisen tärkeässä roolissa Suomen linnuston seurannassa ovat vakiolinjalaskennat. Vakiolinjoilta kerättävä aineisto on muun muassa Suomen lintujen kannanarvioiden pohjana. Jo yhdenkin vakiolinjan laskemisesta on suuri apu linnustonseurannalle ? ja atlakselle! Varatut vakiolinjat keskittyvät tällä hetkellä Lounais-Suomeen, Kainuuseen ja itäiseen Lappiin. Laskemalla vakiolinjan esimerkiksi Itä-Suomessa, Käsivarren Lapissa tai Etelä-Savossa keräät arvokasta aineistoa linnustonseurantaan ja autat samalla lintuatlasta. On hyvä muistaa, että atlasretkille ehtii hyvin vielä vakiolinjakauden jälkeenkin. Toisaalta voit kartuttaa atlashavaintoja myös vakiolinjalle mennessäsi. Tutustu laskentamuotoon ja etsi itsellesi sopiva vakiolinja: https://www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta Työkaluja atlasseurantaan Erilaisia tilastoja ja työkaluja atlasseurantaan löytyy Mikko Heikkisen atlassivulta: https://havistin.biomi.org/atlas. Sivulle päätyy myös Lintuatlaksen sivujen kautta: https://lintuatlas.fi/ > Ohjeet > Linkkejä > Tilastoja havaintojen kertymisestä (MH) > Lintuatlas. Nostona esimerkiksi kartta, joka näyttää atlasruuduittain tyydyttävään selvitysasteeseen vaadittavan pesimävarmuussumman: https://havistin.biomi.org/atlas/luokka/tyydytt%C3%A4v%C3%A4-selvitysaste. Klikkaa yhtä atlasruutua nähdäksesi ruudun pesimävarmuussumman ja paljonko sen pitäisi olla. Kartan yläpuolelta on valittavissa muita karttanäkymiä. Lajitilastoista https://havistin.biomi.org/atlas/lajit puolestaan näkee, mistä lajeista on viime aikoina ilmoitettu varmoja tai todennäköisiä pesintöjä. Lisätietoa lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla: https://lintuatlas.fi/ sekä https://www.birdlife.fi/lintuatlas/ Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset): https://tulokset.lintuatlas.fi/ Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa: https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/ https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/ Osallistu ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Indeksit: https://lintuatlas.fi/indeksit/ sekä https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/ Lintuatlasruudut, valitse karttataso ?Atlasruudukko? ja halutessasi ?Lintuatlasruudut yhdistyksittäin?: https://laji.fi/map Lisätietoa mm. pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta: https://lintuatlas.fi/materiaalia/ |
||
| Ilkka Kaita-aho | Re: Lintuatlas | 12.5.2023 20:35 |
| Miten kuuluu merkittä esim pikkulokin pesimävarmuusindeksiksi tilanteessa jossa lajia näkee samalla pellolla useana päivänä? Välillä yksin ja välillä pienessä parvessa? |
||
| Reijo Leino | Re: Lintuatlas | 13.5.2023 7:54 |
| Laittaisin 1 , jos olettaisin, että laji ei todennäköisesti pesi ao. ruudussa. Jos näkisin , että se voisi pesiä, laittaisin 2. Jos voisin tulkita parin ( kaksi lintua tai parittelu) , niin sitten 3. |
||