Keskustelu

Reijo LeinoLintuatlas13.2.2022 11:04
Vuosina 2022 - 2025 toteutettava Suomessa pesivien lintulajien levinneisyys - selvitys on käynnistymässä.

Atlas-vastaaville on jo sovittuna ensimmäinen etä-tapaaminen 22.2.2022.

Meillä on nyt sellainen ongelma, että tällaista Atlas - vastaavaa ei ole.

Jos löytyy innokas (ei ehdoton edellytys) henkilö tähän pestiin, niin ottakoon piakkoin minuun yhteyttä.

Lisätietoa löytyy tuoreimmasta uutiskirjeestä ja BL:n sivuilta Suojelu ja tutkimus/linnustonseuranta/ Suomen 4. lintuatlas. Voi minultakin kysellä.

AnnikaRe: Lintuatlas13.2.2022 15:13
Atlakseen liittyen. Muistakaa laittaa Tiira-havaintoihin pesimävarmuusindeksejä. Mahdollisen pesinnän merkkejä on jo näkyvissä. Pöllöt soidintavat ja käpylinnut laulavat.

Esim. pöllökoiras huhuilee yhtenä päivänä = 2
Pöllökoiras huhuilee samalla paikalla useampana päivänä = 4

(Pari havaittu kerran = 3, pari useampana päivänä = 5)

Reijo LeinoRe: Lintuatlas22.2.2022 20:08
Yhdistyksen Atlas - vastaava on Stina Pohjankorpi Urjalasta.

Juuri päättyi 1. Atlas - vastaavakokous , johon meiltä Stinan lisäksi osallistuin minäkin.

Lisätietoa ym. ohjeistusta asiasta alkaa tulla varmaan tässä aika piakkoin, kun ne tänne ensin kerkiävät Luomuksesta & Birdlifestä.

OskariRe: Lintuatlas23.2.2022 9:03
Itselläni on työn alla kolmen edellisen atlaksen kartat Lounais-Hämeestä museon yhtä näyttelyn osaa varten ja ideatasolla olevaa toista projektia varten.

Hieman suuri homma, joka etenee hiljalleen tässä kyllä, sitä mukaa kun jaksan vääntää kartat, joka siis lähinnä nyt kun väänsin perusjutut valmiiksi on hiirellä klikkailua..,, nyt vasta uhanalaiset tehty pääsääntöisesti ja muutama muu yleinen laji. Vaatii vain istumista koneella vielä muutaman kotvasen.

Mutta yritän siis koostaa noista kartoista nyt jokin Forssan luontomuseon monistejulkaisun ladattavaksi tai ainakin museolta monisteena haetavaksi ennen kuin kausi ihan pääsee valloilleen.

Mutta palaan asiaan, jos en unohda tai nikelly koneella istumiseen ja ole maastossa koko kevättä :)

Reijo LeinoRe: Lintuatlas10.3.2022 11:21
Atlas-hankkeesta on nyt infopaketti luettavissa.

Tutkimukset > Lintuatlas.

Sieltä löytyy myös linkki edelliseen Atlakseen 2006 - 2010.

Lisää tietoa tulee asian edetessä, joten kannattaa vilkaista sivua useamminkin.

AnnikaRe: Lintuatlas14.3.2022 11:03
Nostaisin tuolta atlas-ohjeesta esiin sellaisen asian, että havainnon merkitseminen Tiiraan ei riitä. Jotta havainto menisi atlakseen, siinä on oltava pesimävarmuusindeksi. Indeksin laittaminen on vain yksi klikkaus eli ei vaadi suurta vaivaa. Tiira-lomakkeesta pääsee myös helposti katsomaan indeksien selitykset.

Reijo LeinoRe: Lintuatlas17.3.2022 19:38
Lintuatlaksen tulospalvelu on nyt avattu!

Asiasta tiedote Lintuatlassivulla.

Kauko SippoRe: Lintuatlas18.3.2022 20:54
Mikä on indeksi, kun on havaittu koiraan viihtyvän naaraan selässä?

Reijo LeinoRe: Lintuatlas19.3.2022 8:24
Vaikka selässä viihtyminen viittaa lisääntymiseen, se ei välttämättä viittaa pesimiseen (juuri sillä kohtaa)
Näin ollen indeksi olisi 3 (pari sopivassa ympäristössä)

Jos selkäilyä esiintyy eri päivinä, voi indeksiksi laittaa jo numeron 5. (pari eri päivinä sopivassa ympäristössä)
Se myös muuttaa pesimävarmuuden mahdollisesta todennäköiseen.

AnnikaRe: Lintuatlas2.4.2022 20:44
Simo V oli tehnyt suorat linkit LHLH:n ruutuihin. Niiden kautta pääsee nopeammin tarkastelemaan haluttuja ruutuja kuin etsimällä niitä tulospalvelusta. Laitoin linkin vihreällä lintuatlassivun alkuun.

(Tutkimukset -> Lintuatlas)

Stina PohjankorpiRe: Lintuatlas22.4.2022 16:23
Hei,

Lajitietokeskuksen Mobiilivihkon Retkilomakkeessa on ilmennyt päivämäärä-bugi, jonka vuoksi mobiililla Retkilomakkeella tallennetut havainnot eivät lähde Mobiilivihkosta eteenpäin. Virhe on korjattu Mobiilivihkon versioon 1.3.7, joka on ladattavissa Play-kaupassa. Päivitä Mobiilivihko, kun uusi versio on julkaistu. Mobiilivihkon Retkilomaketta ei kannata käyttää ennen päivitystä.

Virhe ei koske Mobiilivihkon Lintuatlaslomaketta.

Jos olet tallentanut lintuatlashavaintoja Mobiilivihkon Retkilomakkeella ja havaintoerä on jäänyt Mobiilivihkoon roikkumaan, tarkista, pystytkö muokkaamaan havaintoerää. Jos muokkaus onnistuu, tarkista ja tarvittaessa korjaa havaintoerän (retken) kunkin havainnon päivämäärä. Lähetyksen pitäisi sitten onnistua.
Jos havaintoerän muokkaus ei onnistu ja muistat havaintojesi paikat ja tiedot, havainnot kannattaa tallentaa uudestaan verkkosivulla laji.fi > Retkilomake. Tällainen havaintoerä ei valitettavasti lähde eteenpäin Mobiilivihkosta päivityksen jälkeenkään, joten sen voi poistaa.

Jos olet tallentanut Mobiilivihkon Retkilomakkeella huomattavan määrän havaintoja, joiden muokkaus ei onnistu, ota yhteyttä Lajitietokeskukseen: helpdesk@laji.fi

Pahoittelemme bugista aiheutunutta haittaa!

Yt. Heidi Björklund, atlaskoordinaattori

Stina PohjankorpiRe: Lintuatlas1.5.2022 13:23
Hei!

Kevään edetessä yhä uudet lintulajit saapuvat valtaamaan reviirejä ja ryhtymään pesimäpuuhiin. Sen myötä lintuatlashavainnointi kiihtyy.

Atlakseen on ilmoitettu Suomessa jo 30 000 havaintoa. Muistathan, että myös laulava lintu tai lajin soidinlento on lintuatlashavainto!

Varmoja pesintöjä on tänä keväänä todettu varislintujen, käpylintujen ja tiaisten lisäksi mm. kottaraisella, sepelkyyhkyllä ja kanadanhanhella. Todennäköisiä pesintöjä on havaittu esimerkiksi kiurulla, kurjella, hippiäisellä ja punakylkirastaalla.

Atlassivulla on nyt infopaketti pesimävarmuusindeksin kirjaamisesta.

Stina PohjankorpiAtlastiedote16.5.2022 11:59
Kevätmuutto kiihtyy ja pesinnät etenevät

Toukokuussa kevät on parhaimmillaan, ja lintupaikat koko maassa täyttyvät lintujen lisäksi niiden tarkkailijoista. Toukokuu onkin oivaa retkeilyaikaa niin muutonseurantaan kuin pesimälinnuston kartoittamiseen.

Kevään edetessä myös atlashavaintojen määrä on kasvanut vauhdilla, ja pian täyttyykin jo 50 000 atlashavainnon raja. Isot kiitokset kaikille havaintojaan ilmoittaneille! Muistattehan, että kuka tahansa voi ilmoittaa havaintoja atlakseen. Havaintoja kannattaa ilmoittaa myös suosituilta retkeilypaikoilta: näin varmistutaan, että niiden hyvin havainnoidusta linnustosta saadaan oikea kuva myös lintuatlakseen.

Varmoja pesintöjä on ilmoitettu viime aikoina muun muassa rastailta, telkältä, joutsenilta ja lokeilta. Todennäköiseen pesintään viittaavia havaintoja on tehty kiihtyvässä määrin muun muassa peipoilta, punarinnalta, rastailta ja kuovilta.

Linnustonseurannat

Lintuatlaksessa hyödynnetään Luomuksen linnustonseurannan pesimäaikaisten laskentojen tietoja (mm. maalintujen linja- ja pistelaskennat, vesilintulaskennat, pesäkorttitiedot), rengastustietoja ja petolintuseurannan tietoja. Osallistumalla näihin seurantoihin osallistut samalla myös lintuatlakseen. Seurantojen tiedot tulevat atlakseen viiveellä sitten, kun aineistojen automaattinen muuntaminen pesimävarmuusindekseiksi on tehty. Linja- ja pistelaskennoissa laskija voi tehdä indeksitulkinnan myös itse. Joka tapauksessa laskentojen tuloksia ei tarvitse ilmoittaa erikseen atlakseen.

Erityisen tärkeässä roolissa Suomen linnuston seurannassa ovat toukokuun lopussa alkavat vakiolinjalaskennat. Vakiolinjoilta kerättävä aineisto on muun muassa Suomen lintujen kannanarvioiden pohjana. Vakiolinjojen verkosto kattaa koko Suomen ja laskenta-aika alkaa toukokuun lopulla. Jo yhdenkin vakiolinjan laskemisesta on suuri apu linnustonseurannalle ? ja atlakselle! Tutustu laskentamuotoon ja varaa itsellesi sopiva vakiolinja: https://www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta

Läpimuuttajat

Läpimuuttajien ja talvehtijoiden kohdalla kannattaa varsinkin eteläisessä Suomessa käyttää harkintaa pesimävarmuusindeksejä kirjatessa. Esimerkiksi koskikarat viivyttelevät eteläisen Suomen talvehtimisalueillaan usein toukokuulle asti innostuen keväämmällä myös laulelemaan. Havainto ei kuitenkaan välttämättä viittaa pesintään, vaan linnut saattavat poistua kevään edetessä pohjoiseen.

Läpimuuttajista esimerkiksi järripeipon ja liron kaltaisten lajien kohdalla on hyvä muistaa, että lajit pesivät hyvin harvoin eteläisessä Suomessa. Havainnot samalla paikalla useampana päivänä laulavasta järripeiposta eivät siis välttämättä viittaa pesintään, vaan kyseessä voi olla muuttomatkallaan pysähtynyt lintu. Touko?kesäkuun vaihteessa lieterannoilla havaitut kahlaajat voivat puolestaan olla jo syysmuuttomatkalla. Osviittaa lajien summittaisista pesimäalueista saa esimerkiksi edellisen atlaksen tuloksista:
https://laji.fi/about/5651

Pulmallisissa tilanteissa voit myös kysyä apua oman yhdistyksesi atlasvastaavalta:
https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/yhdistysten-atlasvastaavat/

Lintuatlaksessa selvitetään lintujen pesimäaikainen levinneisyys ja pesimäalueet Suomessa vuosina 2022?2025. Pesinnän varmuutta kuvataan havainnoille annetuilla pesimävarmuusindekseillä. Osallistu lintuatlakseen ilmoittamalla omat lintuhavaintosi ja kirjaamalla havaintoihin pesimävarmuusindeksi!

Lisätietoja:
lintuatlas.fi
www.birdlife.fi/lintuatlas

Stina PohjankorpiAtlastiedote 24.5.202226.5.2022 15:47
Toukokuun edetessä viimeiset muuttolintumme saapuvat Suomeen ja aloittavat vauhdilla pesintänsä. Kirjosiepot kuskaavat pesämateriaalia pönttöihin ja pesimäalueille saapuneet tervapääskyt tarkastavat rakennuksia. Monilla varhaisilla muuttajilla pesinnät ovat pitkällä: esimerkiksi joutsenet ja lokit ovat monin paikoin hautomassa ja rastailla on pian kiireiset ajat poikasten ruokkimisessa. Varmoja pesinnän merkkejä kannattaa tarkkailla nyt joutsenilla, lokeilla, kottaraisella, tikoilla, töyhtöhyypällä ja rastailla. Todennäköisiä pesintöjä on viime aikoina havaittu paljon muun muassa peipolla, kirjosiepolla, leppälinnulla, punarinnalla, tiaisilla ja västäräkillä.

Tulospalvelun uudistukset

Lintuatlaksen tulospalvelussa on nyt mahdollista tarkastella atlasruutuja karttanäkymässä (tulokset.lintuatlas.fi > Atlasruudut). Kartalla näkyvät eri väreillä ruutujen selvitysasteet. Voit tarkastella kartalla havaintojen kertymistä myös lajimäärän perusteella. Karttaikkunan vasemman yläkulman karttatasokuvakkeesta voit valita näkyviin lintuyhdistysten rajat (alimpana taso ?Lintuatlasruudut yhdistyksittäin?). Yksittäisen ruudun tiedot saat näkyviin klikkaamalla haluamaasi ruutua kartalla tai hakemalla taulukkonäkymän kautta.

Selvitysaste kertoo, kuinka paljon ruudulta on kertynyt pesintään viittavia havaintoja eri lajeilta. Ilmoittamalla aktiivisesti havaintoja ruudun selvitysaste nousee. Pohjoisessa parempaan selvitysasteeseen riittää pienempi lajimäärä kuin etelässä. Hyödynnä karttanäkymää myös retkien suunnittelussa: voit suunnata retkesi sellaisille atlasruuduille, joilta havaintoja on kertynyt vähän. Tämä kannattaa muistaa myös vaikkapa kesälomareissujen yhteydessä. Erityisesti harvaan asutussa Pohjois- ja Itä-Suomessa lyhyestäkin retkestä vähemmän tutkitulle ruudulle on iso apu!

Osallistu vakiolinjalaskentaan Vakiolinjoille kaivataan lisää laskijoita! Osallistumalla vakiolinjalaskentoihin keräät samalla havaintoja myös lintuatlakseen. Vakiolinjojen verkosto kattaa koko Suomen ja laskenta-aika alkaa kesäkuun alussa. Jo yhdenkin vakiolinjan laskemisesta on suuri apu linnustonseurannalle ? ja atlakselle! Tutustu laskentamuotoon ja varaa itsellesi sopiva vakiolinja: https://www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta

Lintuatlaksessa selvitetään lintujen pesimäaikainen levinneisyys ja pesimäalueet Suomessa vuosina 2022?2025. Pesinnän varmuutta kuvataan havainnoille annetuilla pesimävarmuusindekseillä. Osallistu lintuatlakseen ilmoittamalla omat lintuhavaintosi ja kirjaamalla havaintoihin pesimävarmuusindeksi! Lisätietoja: lintuatlas.fi www.birdlife.fi/lintuatlas



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: