Keskustelu
| Reijo Leino | Lintuatlas | 13.2.2022 11.04 |
| Vuosina 2022 - 2025 toteutettava Suomessa pesivien lintulajien levinneisyys - selvitys on käynnistymässä. Atlas-vastaaville on jo sovittuna ensimmäinen etä-tapaaminen 22.2.2022. Meillä on nyt sellainen ongelma, että tällaista Atlas - vastaavaa ei ole. Jos löytyy innokas (ei ehdoton edellytys) henkilö tähän pestiin, niin ottakoon piakkoin minuun yhteyttä. Lisätietoa löytyy tuoreimmasta uutiskirjeestä ja BL:n sivuilta Suojelu ja tutkimus/linnustonseuranta/ Suomen 4. lintuatlas. Voi minultakin kysellä. |
||
| Annika | Re: Lintuatlas | 13.2.2022 15.13 |
| Atlakseen liittyen. Muistakaa laittaa Tiira-havaintoihin pesimävarmuusindeksejä. Mahdollisen pesinnän merkkejä on jo näkyvissä. Pöllöt soidintavat ja käpylinnut laulavat. Esim. pöllökoiras huhuilee yhtenä päivänä = 2 Pöllökoiras huhuilee samalla paikalla useampana päivänä = 4 (Pari havaittu kerran = 3, pari useampana päivänä = 5) |
||
| Reijo Leino | Re: Lintuatlas | 22.2.2022 20.08 |
| Yhdistyksen Atlas - vastaava on Stina Pohjankorpi Urjalasta. Juuri päättyi 1. Atlas - vastaavakokous , johon meiltä Stinan lisäksi osallistuin minäkin. Lisätietoa ym. ohjeistusta asiasta alkaa tulla varmaan tässä aika piakkoin, kun ne tänne ensin kerkiävät Luomuksesta & Birdlifestä. |
||
| Oskari | Re: Lintuatlas | 23.2.2022 9.03 |
| Itselläni on työn alla kolmen edellisen atlaksen kartat Lounais-Hämeestä museon yhtä näyttelyn osaa varten ja ideatasolla olevaa toista projektia varten. Hieman suuri homma, joka etenee hiljalleen tässä kyllä, sitä mukaa kun jaksan vääntää kartat, joka siis lähinnä nyt kun väänsin perusjutut valmiiksi on hiirellä klikkailua..,, nyt vasta uhanalaiset tehty pääsääntöisesti ja muutama muu yleinen laji. Vaatii vain istumista koneella vielä muutaman kotvasen. Mutta yritän siis koostaa noista kartoista nyt jokin Forssan luontomuseon monistejulkaisun ladattavaksi tai ainakin museolta monisteena haetavaksi ennen kuin kausi ihan pääsee valloilleen. Mutta palaan asiaan, jos en unohda tai nikelly koneella istumiseen ja ole maastossa koko kevättä :) |
||
| Reijo Leino | Re: Lintuatlas | 10.3.2022 11.21 |
| Atlas-hankkeesta on nyt infopaketti luettavissa. Tutkimukset > Lintuatlas. Sieltä löytyy myös linkki edelliseen Atlakseen 2006 - 2010. Lisää tietoa tulee asian edetessä, joten kannattaa vilkaista sivua useamminkin. |
||
| Annika | Re: Lintuatlas | 14.3.2022 11.03 |
| Nostaisin tuolta atlas-ohjeesta esiin sellaisen asian, että havainnon merkitseminen Tiiraan ei riitä. Jotta havainto menisi atlakseen, siinä on oltava pesimävarmuusindeksi. Indeksin laittaminen on vain yksi klikkaus eli ei vaadi suurta vaivaa. Tiira-lomakkeesta pääsee myös helposti katsomaan indeksien selitykset. |
||
| Reijo Leino | Re: Lintuatlas | 17.3.2022 19.38 |
| Lintuatlaksen tulospalvelu on nyt avattu! Asiasta tiedote Lintuatlassivulla. |
||
| Kauko Sippo | Re: Lintuatlas | 18.3.2022 20.54 |
| Mikä on indeksi, kun on havaittu koiraan viihtyvän naaraan selässä? |
||
| Reijo Leino | Re: Lintuatlas | 19.3.2022 8.24 |
| Vaikka selässä viihtyminen viittaa lisääntymiseen, se ei välttämättä viittaa pesimiseen (juuri sillä kohtaa) Näin ollen indeksi olisi 3 (pari sopivassa ympäristössä) Jos selkäilyä esiintyy eri päivinä, voi indeksiksi laittaa jo numeron 5. (pari eri päivinä sopivassa ympäristössä) Se myös muuttaa pesimävarmuuden mahdollisesta todennäköiseen. |
||
| Annika | Re: Lintuatlas | 2.4.2022 20.44 |
| Simo V oli tehnyt suorat linkit LHLH:n ruutuihin. Niiden kautta pääsee nopeammin tarkastelemaan haluttuja ruutuja kuin etsimällä niitä tulospalvelusta. Laitoin linkin vihreällä lintuatlassivun alkuun. (Tutkimukset -> Lintuatlas) |
||
| Stina Pohjankorpi | Re: Lintuatlas | 22.4.2022 16.23 |
| Hei, Lajitietokeskuksen Mobiilivihkon Retkilomakkeessa on ilmennyt päivämäärä-bugi, jonka vuoksi mobiililla Retkilomakkeella tallennetut havainnot eivät lähde Mobiilivihkosta eteenpäin. Virhe on korjattu Mobiilivihkon versioon 1.3.7, joka on ladattavissa Play-kaupassa. Päivitä Mobiilivihko, kun uusi versio on julkaistu. Mobiilivihkon Retkilomaketta ei kannata käyttää ennen päivitystä. Virhe ei koske Mobiilivihkon Lintuatlaslomaketta. Jos olet tallentanut lintuatlashavaintoja Mobiilivihkon Retkilomakkeella ja havaintoerä on jäänyt Mobiilivihkoon roikkumaan, tarkista, pystytkö muokkaamaan havaintoerää. Jos muokkaus onnistuu, tarkista ja tarvittaessa korjaa havaintoerän (retken) kunkin havainnon päivämäärä. Lähetyksen pitäisi sitten onnistua. Jos havaintoerän muokkaus ei onnistu ja muistat havaintojesi paikat ja tiedot, havainnot kannattaa tallentaa uudestaan verkkosivulla laji.fi > Retkilomake. Tällainen havaintoerä ei valitettavasti lähde eteenpäin Mobiilivihkosta päivityksen jälkeenkään, joten sen voi poistaa. Jos olet tallentanut Mobiilivihkon Retkilomakkeella huomattavan määrän havaintoja, joiden muokkaus ei onnistu, ota yhteyttä Lajitietokeskukseen: helpdesk@laji.fi Pahoittelemme bugista aiheutunutta haittaa! Yt. Heidi Björklund, atlaskoordinaattori |
||
| Stina Pohjankorpi | Re: Lintuatlas | 1.5.2022 13.23 |
| Hei! Kevään edetessä yhä uudet lintulajit saapuvat valtaamaan reviirejä ja ryhtymään pesimäpuuhiin. Sen myötä lintuatlashavainnointi kiihtyy. Atlakseen on ilmoitettu Suomessa jo 30 000 havaintoa. Muistathan, että myös laulava lintu tai lajin soidinlento on lintuatlashavainto! Varmoja pesintöjä on tänä keväänä todettu varislintujen, käpylintujen ja tiaisten lisäksi mm. kottaraisella, sepelkyyhkyllä ja kanadanhanhella. Todennäköisiä pesintöjä on havaittu esimerkiksi kiurulla, kurjella, hippiäisellä ja punakylkirastaalla. Atlassivulla on nyt infopaketti pesimävarmuusindeksin kirjaamisesta. |
||
| Stina Pohjankorpi | Atlastiedote | 16.5.2022 11.59 |
| Kevätmuutto kiihtyy ja pesinnät etenevät Toukokuussa kevät on parhaimmillaan, ja lintupaikat koko maassa täyttyvät lintujen lisäksi niiden tarkkailijoista. Toukokuu onkin oivaa retkeilyaikaa niin muutonseurantaan kuin pesimälinnuston kartoittamiseen. Kevään edetessä myös atlashavaintojen määrä on kasvanut vauhdilla, ja pian täyttyykin jo 50 000 atlashavainnon raja. Isot kiitokset kaikille havaintojaan ilmoittaneille! Muistattehan, että kuka tahansa voi ilmoittaa havaintoja atlakseen. Havaintoja kannattaa ilmoittaa myös suosituilta retkeilypaikoilta: näin varmistutaan, että niiden hyvin havainnoidusta linnustosta saadaan oikea kuva myös lintuatlakseen. Varmoja pesintöjä on ilmoitettu viime aikoina muun muassa rastailta, telkältä, joutsenilta ja lokeilta. Todennäköiseen pesintään viittaavia havaintoja on tehty kiihtyvässä määrin muun muassa peipoilta, punarinnalta, rastailta ja kuovilta. Linnustonseurannat Lintuatlaksessa hyödynnetään Luomuksen linnustonseurannan pesimäaikaisten laskentojen tietoja (mm. maalintujen linja- ja pistelaskennat, vesilintulaskennat, pesäkorttitiedot), rengastustietoja ja petolintuseurannan tietoja. Osallistumalla näihin seurantoihin osallistut samalla myös lintuatlakseen. Seurantojen tiedot tulevat atlakseen viiveellä sitten, kun aineistojen automaattinen muuntaminen pesimävarmuusindekseiksi on tehty. Linja- ja pistelaskennoissa laskija voi tehdä indeksitulkinnan myös itse. Joka tapauksessa laskentojen tuloksia ei tarvitse ilmoittaa erikseen atlakseen. Erityisen tärkeässä roolissa Suomen linnuston seurannassa ovat toukokuun lopussa alkavat vakiolinjalaskennat. Vakiolinjoilta kerättävä aineisto on muun muassa Suomen lintujen kannanarvioiden pohjana. Vakiolinjojen verkosto kattaa koko Suomen ja laskenta-aika alkaa toukokuun lopulla. Jo yhdenkin vakiolinjan laskemisesta on suuri apu linnustonseurannalle ? ja atlakselle! Tutustu laskentamuotoon ja varaa itsellesi sopiva vakiolinja: https://www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta Läpimuuttajat Läpimuuttajien ja talvehtijoiden kohdalla kannattaa varsinkin eteläisessä Suomessa käyttää harkintaa pesimävarmuusindeksejä kirjatessa. Esimerkiksi koskikarat viivyttelevät eteläisen Suomen talvehtimisalueillaan usein toukokuulle asti innostuen keväämmällä myös laulelemaan. Havainto ei kuitenkaan välttämättä viittaa pesintään, vaan linnut saattavat poistua kevään edetessä pohjoiseen. Läpimuuttajista esimerkiksi järripeipon ja liron kaltaisten lajien kohdalla on hyvä muistaa, että lajit pesivät hyvin harvoin eteläisessä Suomessa. Havainnot samalla paikalla useampana päivänä laulavasta järripeiposta eivät siis välttämättä viittaa pesintään, vaan kyseessä voi olla muuttomatkallaan pysähtynyt lintu. Touko?kesäkuun vaihteessa lieterannoilla havaitut kahlaajat voivat puolestaan olla jo syysmuuttomatkalla. Osviittaa lajien summittaisista pesimäalueista saa esimerkiksi edellisen atlaksen tuloksista: https://laji.fi/about/5651 Pulmallisissa tilanteissa voit myös kysyä apua oman yhdistyksesi atlasvastaavalta: https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/yhdistysten-atlasvastaavat/ Lintuatlaksessa selvitetään lintujen pesimäaikainen levinneisyys ja pesimäalueet Suomessa vuosina 2022?2025. Pesinnän varmuutta kuvataan havainnoille annetuilla pesimävarmuusindekseillä. Osallistu lintuatlakseen ilmoittamalla omat lintuhavaintosi ja kirjaamalla havaintoihin pesimävarmuusindeksi! Lisätietoja: lintuatlas.fi www.birdlife.fi/lintuatlas |
||
| Stina Pohjankorpi | Atlastiedote 24.5.2022 | 26.5.2022 15.47 |
| Toukokuun edetessä viimeiset muuttolintumme saapuvat Suomeen ja aloittavat vauhdilla pesintänsä. Kirjosiepot kuskaavat pesämateriaalia pönttöihin ja pesimäalueille saapuneet tervapääskyt tarkastavat rakennuksia. Monilla varhaisilla muuttajilla pesinnät ovat pitkällä: esimerkiksi joutsenet ja lokit ovat monin paikoin hautomassa ja rastailla on pian kiireiset ajat poikasten ruokkimisessa. Varmoja pesinnän merkkejä kannattaa tarkkailla nyt joutsenilla, lokeilla, kottaraisella, tikoilla, töyhtöhyypällä ja rastailla. Todennäköisiä pesintöjä on viime aikoina havaittu paljon muun muassa peipolla, kirjosiepolla, leppälinnulla, punarinnalla, tiaisilla ja västäräkillä. Tulospalvelun uudistukset Lintuatlaksen tulospalvelussa on nyt mahdollista tarkastella atlasruutuja karttanäkymässä (tulokset.lintuatlas.fi > Atlasruudut). Kartalla näkyvät eri väreillä ruutujen selvitysasteet. Voit tarkastella kartalla havaintojen kertymistä myös lajimäärän perusteella. Karttaikkunan vasemman yläkulman karttatasokuvakkeesta voit valita näkyviin lintuyhdistysten rajat (alimpana taso ?Lintuatlasruudut yhdistyksittäin?). Yksittäisen ruudun tiedot saat näkyviin klikkaamalla haluamaasi ruutua kartalla tai hakemalla taulukkonäkymän kautta. Selvitysaste kertoo, kuinka paljon ruudulta on kertynyt pesintään viittavia havaintoja eri lajeilta. Ilmoittamalla aktiivisesti havaintoja ruudun selvitysaste nousee. Pohjoisessa parempaan selvitysasteeseen riittää pienempi lajimäärä kuin etelässä. Hyödynnä karttanäkymää myös retkien suunnittelussa: voit suunnata retkesi sellaisille atlasruuduille, joilta havaintoja on kertynyt vähän. Tämä kannattaa muistaa myös vaikkapa kesälomareissujen yhteydessä. Erityisesti harvaan asutussa Pohjois- ja Itä-Suomessa lyhyestäkin retkestä vähemmän tutkitulle ruudulle on iso apu! Osallistu vakiolinjalaskentaan Vakiolinjoille kaivataan lisää laskijoita! Osallistumalla vakiolinjalaskentoihin keräät samalla havaintoja myös lintuatlakseen. Vakiolinjojen verkosto kattaa koko Suomen ja laskenta-aika alkaa kesäkuun alussa. Jo yhdenkin vakiolinjan laskemisesta on suuri apu linnustonseurannalle ? ja atlakselle! Tutustu laskentamuotoon ja varaa itsellesi sopiva vakiolinja: https://www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta Lintuatlaksessa selvitetään lintujen pesimäaikainen levinneisyys ja pesimäalueet Suomessa vuosina 2022?2025. Pesinnän varmuutta kuvataan havainnoille annetuilla pesimävarmuusindekseillä. Osallistu lintuatlakseen ilmoittamalla omat lintuhavaintosi ja kirjaamalla havaintoihin pesimävarmuusindeksi! Lisätietoja: lintuatlas.fi www.birdlife.fi/lintuatlas |
||
| Stina Pohjankorpi | Atlastiedote 2.6.2022 | 3.6.2022 16.36 |
| Kesäkuu on antoisinta lintuatlasaikaa. Kaikki lajit ovat saapuneet Suomeen ja monella lajilla pesinnät ovat pitkällä. Alkukesän atlasretkeily tuottaakin tehokkaasti havaintoja lintuatlakseen ? kunhan muistat ilmoittaa havaintosi ja havainnoille pesimävarmuusindeksit! Lintuatlaksesta uutisia Lintuatlaksesta julkaistiin 2.6. mediatiedote: https://www.birdlife.fi/tiedote-20220602/ Mediatiedotteessa kannustetaan harrastajia ja suurta yleisöä osallistumaan lintuatlakseen ilmoittamalla pesintään viittaavat lintuhavainnot vaikkapa kotipihalta tai mökiltä. Lisäksi havaintoja kaivataan erityisesti harvaan asutuilta alueilta. Tiedotteen myötä lintuharrastajille saattaa tulla kysymyksiä lintuatlaksesta. Rohkaistaan kiinnostuneita osallistumaan ja toivotetaan kaikkien havainnot tervetulleiksi atlakseen! Kysymyksiä voi myös ohjata yhdistyksen atlasvastaavalle. Lintuatlaksesta kerrotaan myös tuoreimmassa Linnut-lehdessä 2/2022 (lintuatlaskonkari Esko Gustafssonin haastattelu), tulevan Linnut-vuosikirjan pääkirjoituksessa sekä Helsingin yliopiston uutisessa: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luontokato/lintuatlas-kutsuu-suomen-lintujen-tarkkailuun-tule-mukaan-vaikka-mokilta-tai-lapin-reissulta Pesimävarmuusindeksi laulajille Monet loppukevään muuttajista ovat lajeja, joista on vaikea varmistaa korkeaa pesimävarmuusindeksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi pikkusieppo, idänuunilintu, kuhankeittäjä, kerttuset ja muut yölaulajat sekä huutajat. Kevätlajeista hippiäisen tai rautiaisen pesintä voi olla työlästä varmistaa. Näistä lajeista saadaan esiintymiskuva lintuatlakseen laulavien yksilöiden perusteella. Onkin tärkeää, että myös reviiristä kertovat lauluhavainnot ilmoitetaan atlakseen ? joillakin lajeilla se on ainoa havaintolähde. Lintuatlaksessa kaikki havainnot ovat tervetulleita ja muutkin kuin pesähavainnot ovat arvokkaita! Tavallisimmat pesimävarmuusindeksit Osallistut atlakseen ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Indeksillä kerrot, viittaako havaintosi epätodennäköiseen, mahdolliseen, todennäköiseen vai varmaan pesintään. Indeksejä on 1?8 ja suurimmilla indekseillä on lisäksi alaindeksejä. Muutamalla tavallisella pesimävarmuusindeksillä pääset jo pitkälle: -Laulava lintu kuultu kertaalleen = 2. Lintu samalla paikalla toisena päivänä = 4. -Pari havaittu kertaalleen sopivassa ympäristössä = 3. Pari samalla paikalla toisena päivänä = 5. -Pesänrakennushavainto = 62. -Tuoreet untuvikot / maastopoikaset (esim. räkättirastas) = 73. -Emo hautoo pesässä = 75. -Kuultu poikaset pesässä (esim. kolosta, pöntöstä) = 81. -Nähty pesässä munia tai poikasia = 82. Pesiä on syytä havainnoida vain etäältä, sillä linnuille on annettava pesimärauha. Kannattaa perehtyä pesimävarmuusindekseihin ja lukea kertaalleen myös niiden laajempi tulkintaohje. Lisätietoa ilmoittamisesta ja indekseistä löytyy alta linkeistä. Havaintosi ovat tärkeitä Lintuatlaksessa selvitään kaikkien lintulajiemme pesimäaikainen levinneisyys ja pesinnän varmuus Suomessa 10 x 10 kilometrin atlasruuduissa. Neljäs lintuatlas toteutetaan vuosina 2022?2025. Atlas perustuu vapaaehtoisten lintuharrastajien havaintoihin ? siksi havaintojesi ilmoittaminen on olennaisen tärkeää! Lisätietoa lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla: https://lintuatlas.fi/ https://www.birdlife.fi/lintuatlas/ Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa ilmoittamisesta: https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/ https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/ Osallistut atlakseen ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Lisätietoa pesimävarmuusindekseistä: https://lintuatlas.fi/indeksit/ https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/ Lintuatlasruudut löydät mm. täältä, klikkaa päälle karttataso ?Atlasruudukko? ja halutessasi myös ?Lintuatlasruudut yhdistyksittäin?: https://laji.fi/map Lintuatlaksen tulokset löytyvät tulospalvelusta (lajit, atlasruudut). Atlasruutujen selvitysastekartta näyttää, mihin atlasretkiä kannattaa suunnata: https://tulokset.lintuatlas.fi/ |
||
| Stina Pohjankorpi | Atlastiedote 26.6.2022 | 26.6.2022 19.35 |
| Nyt on edelleen hyvä aika tarkkailla pesintöjä ja varmistaa, että yleisetkin lajit on ilmoitettu atlakseen! Poikueita näkyvissä Pesintöjä varmistuu nyt poikueista muun muassa vesilinnuilla, lokeilla ja kahlaajilla. Myös monilla pikkulinnuilla pesinnät ovat näkyvässä vaiheessa. Tarkkaile linnun nokkaa ? ruokaa poikasille kuljettava emo viittaa varmaan pesintään (pesimävarmuusindeksi 74). Jotkin lajit tekevät toisen tai kolmannenkin pesyeen. Pesinnän voi varmistaa niistäkin. Monin paikoin aikaisten pesijöiden pesimäkausi on tältä vuodelta ohi. Esimerkiksi kottaraisten ja käpylintujen hyvin lentäville perheparville sopii pesimävarmuusindeksi 1. Lhlh:n alueella ei ole enää yhtään tyhjää atlasruutua, tästä on hyvä jatkaa Lounais-Hämeen atlasruutujen kartoitusasteen tilanne 26.6.2022: satunnaishavaintoja on 25 ruudulla ja välttävä tilanne 3 ruudulla. Nyt on hyvä hetki tarkistaa ja nostaa ruutujen kartoitusasteet tarkistamalla oman atlasruudun lajitilanne ja lajien pesimävarmuusindeksit. Puuttuuko ruudulta tervapääsky, vaikka niitä näkyy päivittäin? Onko peipon pesimävarmuusindeksi unohtunut korottaa kevään ensi laulajan jälkeen tai oletko kirjannut Tiiraan pesintään viittaavia havaintoja ilman pesintävarmuusindeksiä? Ruudun lajilistauksen saa Havistimesta https://havistin.biomi.org/ syöttämällä ruudun numeron hakukenttään tai Atlaksen tulospalvelusta https://tulokset.lintuatlas.fi/society/ML.1096 Havistimen tulossivun pesimävarmuusindeksien summa on tällä hetkellä oikeampi kuin tulospalvelun, missä summa päivittyy viivellä. Havistimen tulossivuilla voi myös verrata edellisen atlaksen tilannetta nykyiseen. Tässä esimerkkinä Someron Somerniemen ruutu, jossa tällä hetkellä vähiten ruutuun ilmoitettuja lajeja, vain 4 kpl: https://havistin.biomi.org/atlas/ruutulomake/672:332/vakio Lintuatlasruudut löydät mm. täältä, klikkaa päälle karttataso ?Atlasruudukko? ja halutessasi myös ?Lintuatlasruudut yhdistyksittäin?: https://laji.fi/map Lisätietoa pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta on sivulla: https://lintuatlas.fi/materiaalia/ |
||
| Stina Pohjankorpi | Väliaikatiedote Lhlh:n atlasruutujen tilanteesta | 3.7.2022 14.50 |
| Hei! Tällä hetkellä ruuduista 4 kpl on jo välttävällä tasolla, mutta muissa ruuduissa edelleen vain satunnaishavaintoja, joten vielä on kirittävää. Tässä ruudut ruutukohtaisesti nimien mukaan aakkostettuna ilmoitettujen lajihavaintojen lukumäärät/ruutu pienimmästä suurimpaan: Ruudun kunta ja nimi, (ruudun numero), havaintojen lajilukumäärä Forssa, Koijärvi (676:332), havaintoja 34 lajista Forssa, Matku (676:331), havaintoja 40 lajista Forssa, Ojalanmäki (675:331), havaintoja 47 lajista Forssa, Pispanmäki (674:331), havaintoja 80 lajista Humppila, Humppilan keskusta (676:330), havaintoja 41 lajista Jokioinen, Minkiö (675:330), havaintoja 38 lajista Jokioinen, Jokioisten keskusta (674:330), havaintoja 75 lajista Salo, Kiikala (671:331), havaintoja 11 lajista Somero, Oinasjärvi (671:332), havaintoja 6 lajista Somero, Häntälä (672:330), havaintoja 50 lajista Somero, Lamminniemi (672:331), havaintoja 39 lajista Somero, Somerniemi (672:332), havaintoja 31 lajista Somero, Pitkäjärvi (673:329), havaintoja 23 lajista Somero, Sylvänä (673:330), havaintoja 47 lajista Somero, Pajula (673:331), havaintoja 54 lajista Tammela, Teuro (675:333), havaintoja 16 lajista Tammela, Pihtikoski (675:332), havaintoja 19 lajista Tammela, Tammelan keskusta (674:332), havaintoja 32 lajista Tammela, Porras (674:333), havaintoja 35 lajista Tammela, Liesjärvi (673:333), havaintoja 48 lajista Tammela, Ruostejärvi (673:332), havaintoja 61 lajista Ypäjä, Ypäjänkylä (675:329), havaintoja 8 lajista Ypäjä, Ypäjän keskusta (674:329), havaintoja 18 lajista Urjala, Nuutajärvi (677:330), havaintoja 30 lajista Urjala, Urjalan keskusta (677:331), havaintoja 34 lajista Urjala, Mellola (678:331), havaintoja 38 lajista Urjala, Kokonjärvi (677:332), havaintoja 39 lajista Urjala, Kortejärvi (678:330), havaintoja 74 lajista Kunkin ruudun lajilistaus löytyy Havistimesta https://havistin.biomi.org/ syöttämällä ruudun numeron hakukenttään tai Atlaksen tulospalvelusta https://tulokset.lintuatlas.fi/society/ML.1096 Havistimen tulossivun pesimävarmuusindeksien summa on tällä hetkellä oikeampi kuin tulospalvelun, missä summa päivittyy viivellä. Havistimen tulossivuilla voi myös verrata edellisen atlaksen tilannetta nykyiseen. Nyt kaikki ilmoittamaan pesimähavaintoja sekä tarkistamaan, onko kenties jonkin lajiin pesimävarmuusindeksi korottunut eli olet laittanut Tiiraan havainnon laulavasta koiraasta pesimävarmuusindeksillä 4 ja nyt oletkin havainnut emon kantavan ruokaa nokassaan jolloin pesimävarmuusindeksi onkin 74. |
||
| Stina Pohjankorpi | Väliaikatiedote Lhlh:n atlasruutujen selvitysasteesta | 11.7.2022 23.01 |
| Hei! Hienoa, nyt on jo 7 ruutua tasolla välttävä! Tein ruutukohtaisen taulukon, jossa ruudut ovat nimien mukaan aakkostettuna pesimävarmuussummittain/ruutu pienimmästä suurimpaan, mutta en nyt saa sitä tähän näytille taulukkomuotoisena. Koitan saada sen tuonne Atlassivulle. Sen mukaan Forssan Koijärven ruutu (676:332) on aivan kohta myös välttävällä tasolla; ko. ruudun pesimävarmuussumma on 102, kun välttävän raja on 107,2. Varpuslinnut laulavat vielä hetken, mutta lintuatlashavaintojen painopiste on siirtynyt varoitteleviin ja poikasia ruokkiviin emoihin. Pesintöjä varmistuu nyt poikueista lähes kaikilla lajeilla, mutta muun muassa vesilinnuilla ja hyönteissyöjillä ne ovat helpoin tapa saada varmistettua pesintä. Tarkkaile linnun nokkaa ? ruokaa poikasille kuljettava emo viittaa varmaan pesintään (pesimävarmuusindeksi 74). Jotkin lajit tekevät toisen tai kolmannenkin pesyeen tai sitten uusintapesän. Pesinnän voi varmistaa niistäkin. Aikaisten pesijöiden (esimerkiksi kottarainen) pesimäkausi on tältä vuodelta ohi. Samoin kahlaajien syysmuutto on jo täydessä käynnissä ja muuttaviksi tulkituille yksilöille sopii vain pesimävarmuusindeksi 1. Heinäkuun atlasretkiä Suomen neljäs lintuatlas etenee hienosti keskellä parasta maastoaikaa! Havaintoja on kertynyt tasaiseen tahtiin ja "nollaruutujen" määrä on vähentynyt vauhdilla. Retkeilykautta ja atlashavaintojen keräämistä kannattaa jatkaa myös heinäkuussa, jolloin monien lajien pesinnät ovat helposti varmistettavissa. Lapin atlaskauden keskeinen aika on juuri nyt käsillä ja Lapin retkeilijöiden kannattaa ilmoittaa kaikki lintuhavaintonsa atlakseen. Eteläisestä Suomestakin löytyy vielä ?nollaruutuja? ja lintuharrastajien kannattaa kesälomalla retkeillä lomapaikkansa lähiseuduilla etenkin alla olevasta tulospalvelulinkistä selviävillä huonosti tutkituilla ruuduilla. Atlaksen tulospalvelussa on helppo seurata vaikka oman kesämökin atlasruudun tilannetta ja tarkistaa, puuttuuko joku helposti löydettävä laji vielä ruudun lajilistalta. Sieltä voi katsella myös nykyhetken tuloksia lajikohtaisesti ja ruutujen tilannetta valtakunnallisesti, yhdistyskohtaisesti ja tietenkin yksittäisen ruudun tilannetta. https://tulokset.lintuatlas.fi/ Kanalinnuista saadaan tietoa atlakseen Luonnonvarakeskuksen kesän riistakolmiolaskennoista (www.riistakolmiot.fi). Tiedot tulevat atlaksen käyttöön kuitenkin takautuvasti myöhempinä atlasvuosina. Mihin eri lajien osalta kannattaa kiinnittää huomiota atlashavainnoinnissa? Nyt on julkaistu lajikohtainen atlasohje, josta voi tarkistaa vinkkejä. Ohje löytyy täältä: https://lintuatlas.fi/wp-content/uploads/2022/07/Lintuatlas_Lajikohtaiset-ohjeet_v20220701.pdf Atlasretkeilyterveisin Stina |
||
| Stina Pohjankorpi | Atlastiedote | 2.3.2023 17.00 |
| Toinen atlaskevät alkamassa Päivien pidentyessä alkaa niin lintujen kuin lintuharrastajienkin huomio suuntautua jo tulevaan pesimäkauteen. Vuoden 2022 alusta lähtien pesinnän merkkejä on tarkkailtu koko maan pesimälinnuston kartoittavaa neljättä lintuatlasta varten. Atlastyö, pesintöjen tarkkailu ja tulosten kirjaaminen atlasruuduilta, jatkuvat vilkkaina myös tänä vuonna. Tekemistä riittää, kun tavoitteena on atlasruutujen selvitysasteen nostaminen tyydyttäviksi. Atlaksen tavoitteista kerrotaan lisää alempana. Kartoita puutteet Nyt on hyvä aika käydä läpi oman lähialueesi kartoitustilannetta atlaksen tulospalvelussa (tulokset.lintuatlas.fi), jonka aineisto on täydentynyt talven mittaan muun muassa rengastustiedoilla ja Tiiran salatuilla havainnoilla. Tilannetta voi tarkastella niin lajeittain, ruuduittain kuin yhdistyksittäinkin. Onko kotiruutusi tai vakituinen retkeilyalueesi jo tyydyttävästi kartoitettu? Onko yhdistyksesi alueella ruutuja, joilta havaintoja on kertynyt vasta vähän tai ei lainkaan? Puuttuuko ruuduilta vielä yleisiä lajeja? Atlashavaintoja kannattaa kevään edetessä muistaa kirjata kaikilta atlasruuduilta, joilla liikut: näin saamme atlasruutujen selvitysasteet nousemaan. Selvitysasteiden nostamisessa auttavat varta vasten tehdyt retket, joilla keskitytään atlashavainnointiin. Erityisesti varmistetut pesinnät nostavat tehokkaasti atlasruudun selvitysastetta. Olennaista on kuitenkin kirjata havaintoja myös laulavista ja muuten reviiriä pitävistä linnuista. Jos pesintä ei myöhemmin varmistukaan, lajista on tällöin ruudulta alhaisempi pesimävarmuusindeksi. Ensimmäisiä pesimäkauden merkkejä Vaikka eletään vielä alkuvuotta, voi linturetkillä havaita jo pesimäkauden merkkejä. Pöllöjen soidinkausi vilkastuu vähitellen koko maassa, ja reviirejään rummuttavia tikkoja voi kuulla monin paikoin. Varhain pesivistä lajeista pikkukäpylinnun pesinnät ovat jo käynnissä ja myös isokäpylinnut ovat reviireillään. Tiaisten ja viherpeippojen laulukausi alkaa päästä täyteen vauhtiin. Kevätalven atlasretkillä kannattaa kuitenkin muistaa, että valtaosalla lajeista pesimäaika on vasta edessäpäin. Huomioithan, että mahdollisia pesintöjä kuvaavia pesimävarmuusindeksejä (indeksit 2?3) tulisi käyttää vain lajin pesimäaikaan. Esimerkiksi lähipurolla laulamaan innostuva koskikara eteläisessä Suomessa ei todennäköisesti pesi alueella, vaan poistuu kyseiseltä talvireviiriltään myöhemmin. Vastaavasti keltasirkut voivat kauniilla säällä intoutua laulamaan lintulaudan tuntumassa, vaikka paikka ei olisi niiden pesimäympäristöä eikä vielä olisi lajin varsinainen pesimäaika. Atlaksen tavoitteet Talven aikana määriteltiin lintuatlaksen tavoitteet (ks. https://lintuatlas.fi/)." onclick="window.open(this.href);return false;">https://lintuatlas.fi/). Tavoitteena on, että maan eteläpuoliskossa kaikki 10 x 10 kilometrin atlasruudut on selvitetty vähintään tyydyttävästi. Pohjoisessa tavoitteena on, että 50 x 50 kilometrin ?suurruuduilla? olevista atlasruuduista vähintään 75 % on selvitetty tyydyttävästi. Etelän ja pohjoisen rajaksi määriteltiin noin Kemijärven korkeus (yhtenäiskoordinaatiston pohjoiskoordinaatti 740). Havaintosi ovat tärkeitä Lintuatlaksessa selvitään kaikkien lintulajiemme pesimäaikainen levinneisyys ja pesinnän varmuus Suomessa 10 x 10 kilometrin atlasruuduissa. Neljäs lintuatlas toteutetaan vuosina 2022?2025. Atlas perustuu vapaaehtoisten lintuharrastajien havaintoihin ? siksi havaintojesi ilmoittaminen on olennaisen tärkeää! Lisätietoa lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla: https://lintuatlas.fi/ https://www.birdlife.fi/lintuatlas/ Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa ilmoittamisesta: https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/ https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/ Osallistut atlakseen ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksin. Lisätietoa pesimävarmuusindekseistä: https://lintuatlas.fi/indeksit/ https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/ Lintuatlasruudut löydät mm. täältä, klikkaa päälle karttataso ?Atlasruudukko? ja halutessasi myös ?Lintuatlasruudut yhdistyksittäin?: https://laji.fi/map Lintuatlaksen tulokset löytyvät tulospalvelusta (lajit, ruudut, yhdistykset). Atlasruutujen tai yhdistyksen selvitysastekartta näyttää, mihin atlasretkiä kannattaa suunnata: https://tulokset.lintuatlas.fi/ Lisätietoa pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta on sivulla: https://lintuatlas.fi/materiaalia/ Tervetuloa kuulemaan LHLH:n atlastilanteesta 23.3. vuosikokoukseen klo 18 Forssan Kehräämölle Brander-saliin. |
||
| Stina Pohjankorpi | Lintuatlastiedote | 28.3.2023 19.21 |
| Pöllöretkiä ja muuta ajankohtaista Maaliskuu on paras pöllöretkikuukausi. Nyt kannattaakin suunnata kiertelemään ja kuuntelemaan pöllöjen reviirejä! Yksittäinen havainto soidintavasta pöllöstä saa pesimävarmuusindeksin 2 (mahdollinen pesintä) ja pidempään samalla paikalla havaittu yksilö indeksin 4 (todennäköinen pesintä). Monen pöllölajin osalta levinneisyyskartat ovat vielä varsin aukkoisia, joten jokaisesta havainnosta on apua tilanteen kohentamiseksi. Myös varislintujen pesinnät ovat käynnissä. Pesää rakentaville linnuille sopiva pesimävarmuusindeksi on 62. Reviirejään kuuluttavat nyt niin tikat, tiaiset kuin viherpeipotkin. Myös reviiriään laulava tai rummuttava lintu on atlashavainto, jolle sopivat indeksit 2 ja 4. Kevätalven atlasretkillä kannattaa muistaa, että valtaosalla lajeista pesimäaika on vasta edessäpäin. Huomioittehan, että myös mahdollisia pesintöjä kuvaavia pesimävarmuusindeksejä (indeksit 2?3) tulisi käyttää vain pesimäaikaan. Esimerkiksi muutolta juuri saapunut kiuru voi laulaa alueella, jolla se ei todellisuudessa pesi. Yhdistyssivut uudistuivat, tavoitetta voi seurata Tulospalvelun yhdistyssivut on päivitetty: https://tulokset.lintuatlas.fi/society." onclick="window.open(this.href);return false;">https://tulokset.lintuatlas.fi/society. Sivulta näkyy kootusti kunkin lintuyhdistyksen atlasruutujen selvitysastetilanne, ja yhdistyksen nimen kautta pääsee yhdistyksen sivulle. Sivulta voi myös seurata lintuatlaksen tavoitteen toteutumista yhdistyksittäin. Tavoitteena on tutkia etelästä Kemijärven korkeudelle asti kaikki atlasruudut vähintään tyydyttävästi. Atlasruuduista 22 % on saavuttanut tavoitteen. Kemijärveltä pohjoiseen tarkastelu tehdään 50 km × 50 km suurruuduittain, joita on 44 kappaletta: https://tulokset.lintuatlas.fi/society/lappi." onclick="window.open(this.href);return false;">https://tulokset.lintuatlas.fi/society/lappi. Tavoitteena on, että jokaisen suurruudun atlasruuduista vähintään 75 % tutkitaan tyydyttävästi. Tavoite on vielä vajaa kaikilla suurruuduilla. Lisäksi sivulla näkyy, mikä osa suurruudun atlasruuduista on tyydyttävästi selvitetty. Näiden tietojen ja suurruutukartan avulla voi päättää, mille suurruudulle suuntaa atlasretkelle. Suurruudun riviä klikkaamalla saa listan suurruudun atlasruuduista, jolloin voi tarkemmin suunnitella, lähteekö nollaruudulle vai parantamaan välttävästi tutkittua ruutua tyydyttäväksi. Atlaksen katvealueet Ensimmäisen atlasvuoden jälkeen katvealueiksi jäivät etenkin Lappi, Itä-Suomi, saaristoalueet ja paikoin maan keskiosat. Näillä alueilla ollaan eniten jäljessä tyydyttävän selvitysasteen tavoitteesta. Pohjoisimpaan Lappiin on ennustettu myyrähuippua täksi kesäksi, joten sinne kannattaa koko maan lintuharrastajien jo suunnitella kesän retkiä. Lintuatlaksen selvitysastekartalla (https://tulokset.lintuatlas.fi/grid) on Lapissa paljon valkoista (ei havaintoja) jopa teiden varsilla olevilla atlasruuduilla. Käsivarressa, Päälaella ja niiden välissä riittää tutkimattomia ruutuja enemmän maastohaastetta kaipaaville. Kaikkien panosta tarvitaan yhteiseen lintuatlakseen! Huomaathan, että saat selvitysastekartan karttavalikosta valittua mieleisesi taustakartan ja säädettyä sen näkyvyyttä. Karttavalikosta löytyy lopusta myös yhdistysrajat. Varaa vakiolinja! Lintuatlaksessa hyödynnetään Luomuksen linnustonseurannan pesimäaikaisten laskentojen tietoja, rengastustietoja ja petolintuseurannan tietoja. Osallistumalla näihin seurantoihin osallistut samalla myös lintuatlakseen. Erityisen tärkeässä roolissa Suomen linnuston seurannassa ovat vakiolinjalaskennat. Vakiolinjoilta kerättävä aineisto on muun muassa Suomen lintujen kannanarvioiden pohjana. Jo yhdenkin vakiolinjan laskemisesta on suuri apu linnustonseurannalle ? ja atlakselle! Varatut vakiolinjat keskittyvät tällä hetkellä Lounais-Suomeen, Kainuuseen ja itäiseen Lappiin. Laskemalla vakiolinjan esimerkiksi Itä-Suomessa, Käsivarren Lapissa tai Etelä-Savossa keräät arvokasta aineistoa linnustonseurantaan ja autat samalla lintuatlasta. On hyvä muistaa, että atlasretkille ehtii hyvin vielä vakiolinjakauden jälkeenkin. Toisaalta voit kartuttaa atlashavaintoja myös vakiolinjalle mennessäsi. Tutustu laskentamuotoon ja etsi itsellesi sopiva vakiolinja: https://www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta Työkaluja atlasseurantaan Erilaisia tilastoja ja työkaluja atlasseurantaan löytyy Mikko Heikkisen atlassivulta: https://havistin.biomi.org/atlas. Sivulle päätyy myös Lintuatlaksen sivujen kautta: https://lintuatlas.fi/ > Ohjeet > Linkkejä > Tilastoja havaintojen kertymisestä (MH) > Lintuatlas. Nostona esimerkiksi kartta, joka näyttää atlasruuduittain tyydyttävään selvitysasteeseen vaadittavan pesimävarmuussumman: https://havistin.biomi.org/atlas/luokka/tyydytt%C3%A4v%C3%A4-selvitysaste. Klikkaa yhtä atlasruutua nähdäksesi ruudun pesimävarmuussumman ja paljonko sen pitäisi olla. Kartan yläpuolelta on valittavissa muita karttanäkymiä. Lajitilastoista https://havistin.biomi.org/atlas/lajit puolestaan näkee, mistä lajeista on viime aikoina ilmoitettu varmoja tai todennäköisiä pesintöjä. Lisätietoa lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla: https://lintuatlas.fi/ sekä https://www.birdlife.fi/lintuatlas/ Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset): https://tulokset.lintuatlas.fi/ Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa: https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/ https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/ Osallistu ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Indeksit: https://lintuatlas.fi/indeksit/ sekä https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/ Lintuatlasruudut, valitse karttataso ?Atlasruudukko? ja halutessasi ?Lintuatlasruudut yhdistyksittäin?: https://laji.fi/map Lisätietoa mm. pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta: https://lintuatlas.fi/materiaalia/ |
||
| Ilkka Kaita-aho | Re: Lintuatlas | 12.5.2023 20.35 |
| Miten kuuluu merkittä esim pikkulokin pesimävarmuusindeksiksi tilanteessa jossa lajia näkee samalla pellolla useana päivänä? Välillä yksin ja välillä pienessä parvessa? |
||
| Reijo Leino | Re: Lintuatlas | 13.5.2023 7.54 |
| Laittaisin 1 , jos olettaisin, että laji ei todennäköisesti pesi ao. ruudussa. Jos näkisin , että se voisi pesiä, laittaisin 2. Jos voisin tulkita parin ( kaksi lintua tai parittelu) , niin sitten 3. |
||
| Stina Pohjankorpi | Atlastilannetta 5.6. | 5.6.2023 20.46 |
| Hei! Atlaksessa jo yli puoli miljoonaa pesintään viittaavaa havaintoa! Atlasretkien paras aika on meneillään ja kaikki havainnot ovat tärkeitä! Muistathan merkitä kaikkiin havaintoihisi pesimävarmuusindeksin ja muistuta kaveriasikin! Huomaathan, että uuden atlasvuoden reviirikirjaukset ovat erillisiä viime vuoden reviirikirjauksista. Jos tietyllä paikalla huusi yhtenä päivänä harmaapäätikka vuonna 2022 ja samoin yhtenä päivänä vuonna 2023, lajista merkitään kummallekin vuodelle pesimävarmuusindeksi 2 yhden havaintopäivän mukaan. Eli vuodelle 2023 ei merkitä suoraan indeksiä 4 sillä perusteella, että laji oli paikalla viime vuonnakin. Vinkkejä atlashavainnointiin - Kiinnitä pesimäkauden mittaan huomiota erityisesti lintujen nokkaan ja varoitteluun. Ruokaa kantava emo on havainto varmasta pesinnästä (indeksi 74). - Ota tavaksi ilmoittaa retkeltä vähintään yksi pesimävarmuusindeksin sisältävä havainto KAIKISTA retkesi lajeista. Näin atlakseen tulee ilmoitettua tietoja tavallisistakin lajeista. Ilmoita lajikohtaisesti korkeimman indeksin havaintosi. - ?En viitsi pajulintuja ja peippoja ilmoittaa.? ? Haluammeko, että Suomen yleisimpien lajien atlaskartat ovat aukkoisia? Monelta ruudulta on nimittäin ilmoitettu pesintöjä vähälukuisista lajeista, mutta ei yleisimmistä. Kiinnitä huomiota peipon, pajulinnun ja muiden runsaiden lajien puuhiin ja varmista niidenkin pesintä! - ?Joku muu varmaan ilmoittaa atlashavaintoja.? ? Ei, vaan ilmoita sinä. Yksikin havainnoija saa paljon aikaan, ja kaikki yhdessä saamme aikaan eniten. - Helppo vinkki 1: kesän reissullasi pysähdy syrjäseudulla metsäautoteillä ja nappaa lajit atlakseen. - Helppo vinkki 2: kun tuttusi on mökillä, pyydä häntä lähettämään kesäaamuna mökkinsä pihalta video kahtena aamuna. Jos sama laji laulaa molemmilla kerroilla, saat kuitattua mökin atlasruutuun lajista todennäköisen pesinnän (indeksi 4). Yhden päivän laulajista saat mahdollisen pesinnän (indeksi 2). Bonuksena tuttusi voi innostua tarkkailemaan lintuja kuultuaan, mitä lajeja mökillä on. Tulospalvelussa on nyt mahdollisuus tarkastella lajikohtaisia atlaskarttoja yhdistyksen alueella. Valitse tulospalvelussa ensin lintuyhdistys ja yhdistyssivun lajilistasta haluamasi laji. Kartta kertoo myös lajin pesintöjen varmuuden. Tämä on näppärä työkalu omien atlasretkien suunniteluun! Lajikohtaisia pesintätietoja voit tarkastella myös Mikko Heikkisen sivulla: https://havistin.biomi.org/atlas/lajiluettelo Valitse laji ja tarkastele sen atlashavaintojen ajoittumista sekä sitä, millä pesimävarmuusindekseillä pesintöjä on lajista varmistettu. Viimeisimmätkin hyönteissyöjät alkavat saapua Suomeen ja ilmoittavat nyt reviireistään pesimävarmuusindeksien 2 ja 4 veroisesti. Samaan aikaan kottarainen, tiaiset, rastaat ja varpuset kantavat ruokaa poikasilleen. Seuraa emoja: ruokaa nokassa on helppo tapa varmistaa pesintä indeksillä 74. Rastailla, sorsilla ja hanhilla on myös jo poikueita maastossa (indeksi 73). Lokeilla ja joutsenilla voi nyt varmistaa pesän havaitsemalla hautovan emon (indeksi 75). Atlaksen tavoitteena on siis kaikkien atlasruutujen selvitysasteen nostaminen tyydyttäväksi ? tämä edellyttää lisää retkeilyä myös sellaisilla ruuduilla, joilta on jonkin verran havaintoja. LHLH:n tilanne näyttää oikein mukavalta verrattuna maaliskuun tilanteeseen. Tyydyttävällä tasolla olevia ruutuja on jo kolme, eikä satunnaishavaintoruutujakaan ole enää kuin yhdeksän jäljellä. Vein 23.3. pitämäni esityksen LHLH:n Lintuatlas -nettisivulle sekä tein kartoituksen 4.6. tilanteesta, sekin löytyy tuolta LhLH:n Lintuatlas nettisivulta. Tästä kartoituksesta nostaisin esille muutaman ruudun, jotka ovat hyvin lähellä seuraavaa pesimävarmuusindeksiraja-arvoa sekä selvitysastetta (pvi-luvut punaisella värillä): - Salo Kiikala lähellä nousua välttäväksi, samoin Tammela Porras, Ypäjä Ypäjänkylä sekä Urjala Mellola. - Tyydyttävälle tasolle ovat nousemassa Urjala Nuutajärvi, Jokioinen Minkiö sekä Forssa Matku. - Forssan Pispanmäki on puolestaan nousemassa tasolle hyvä. Tein lisäksi Excel-taulukon kunnittain aakkosiin, josta näkee 23.3. ja 4.6. pesimävarmuusindeksien muutoksen. Sieltä nostaisin huomioitavaksi Ypäjän keskustan ruudun, jossa muutosta kevään tilanteeseen ei ole ollenkaan. Muistakaa siis merkitä kaikkiin havaintoihinne pesimävarmuusindeksi. Myös matalat pesimävarmuusindeksit ovat tärkeitä. Linturetki- ja atlasterveisin, -Stina |
||
| Oravaisen Juha | Re: Lintuatlas | 6.6.2023 15.03 |
| Voiko olla, ettei Tiiran salatut havainnot siirry Atlakseen. Olen ihmetellyt, kun kurkien poikashavainnot eivät muuta Atlaksen tietoa varmaksi pesinnäksi, vaikka pesimävarmuusindeksiä on asianmukaisesti käytetty. Meidän alueella kurkien poikashavainnot menevät automaattisesti salatuiksi. |
||
| Stina Pohjankorpi | Salatut havainnot Atlaksessa | 6.6.2023 17.55 |
| Salatut havainnot siirtyvät Atlakseen 90 vrk:n viiveellä ja sensitiiviset lajit näkyvät ruudulla karkeistettuna. |
||
| Stina Pohjankorpi | Lintuatlastiedote | 10.6.2023 21.59 |
| Atlasviikot alkavat 12.6.! Oletko arkaillut ilmoittaa havaintoja variksesta, harakasta tai varpusesta? Onko peippo niin yleinen, että siitä ei ?viitsi? tallentaa atlashavaintoja? Tallennatko vain havaintosi pesistä ja jätät laulavat yksilöt ilmoittamatta? Tiesitkö, että kenties näistä syistä monen yleisen lajin atlaskartta on vielä aukkoinen? Tilanteen korjaamiseksi ja lintuatlaksen vauhdittamiseksi järjestetään atlasviikot 12.?25.6. Atlasviikkojen tavoitteena on, että kaikki pesintään viittaavat havainnot ilmoitetaan kahden viikon ajan aktiivisesti atlakseen. Tarkoituksena on kannustaa ilmoittamaan havaintoja erityisesti yleisistä lajeista ja kaikista laulavista linnuista. Ilmoita siis kaikki pesintään viittaavat havaintosi, niin tekevät nyt muutkin! Kesäkuussa retkeillessä ylivoimaisesti suurin osa havainnoista koskee laulavia lintuja. Kerran havaittu laulava lintu ilmoitetaan atlakseen pesimävarmuusindeksillä 2 (mahdollinen pesintä). Kakkosindeksin saa siis helposti merkittyä miltei kaikille havaituille lajeille! Mikäli saman linnun havaitsee samalla paikalla eli pysyvällä reviirillä myöhemmin, ilmoitetaan havainto pesimävarmuusindeksillä 4 (todennäköinen pesintä). On tärkeää ilmoittaa atlakseen myös mahdollisia ja todennäköisiä pesintöjä: koskaan ei voi olla varma siitä, saadaanko lajin pesintä juuri tietyllä ruudulla myöhemmin varmistettua. Lisäksi on hyvä muistaa, että myös mahdolliset pesinnät nostavat ruudun selvitysastetta ja auttavat näin atlaksen toteuttamisessa. Atlaksen lajikohtaiset kartat ovat monen yleisen lajin osalta vielä yllättävän aukkoisia. Monet yleisimmistä pesimälinnuistamme, kuten peippo ja västäräkki, on mahdollista havaita valtaosassa maamme atlasruuduista. Ilmoita siis kaikki havaintosi myös yleisistä lajeista, niin atlakseen saadaan realistinen kuva niiden levinneisyydestä. Monien yleistenkin lajien levinneisyys on muuttumassa, ja muutos on tärkeä saada dokumentoitua. Lajien levinneisyyskarttoja voi tarkastella atlaksen tulospalvelussa sekä koko maan että yhdistysten tasolla: https://tulokset.lintuatlas.fi/ Kesän retkillä kannattaa kirjata retken mittaan ylös kaikki ruudulla havaitut lajit ja kullekin lajille korkein retkellä havaittu pesimävarmuusindeksi. Näin kaikille lajeille, myös yleisille linnuille, tulee ilmoitettua pesimävarmuusindeksi. Apuna voi käyttää ruudun tulostettavaa maastolomaketta, josta voit samalla tarkistaa, mitä lajeja ruudulla havaittiin edellisessä atlaksessa. Tulostettavan maastolomakkeen löydät sivulta: https://havistin.biomi.org/atlas Atlaskisa juhannuksena 23.-25.6. Viimevuotiseen tapaan järjestetään juhannusviikonloppuna valtakunnallinen atlaskisa, jossa pisteitä saa ruudun pesimävarmuussumman nostamisesta. Kisaan voi osallistua vapaavalintaisilla ruuduilla. Kisasta tiedotetaan lisää lähempänä juhannusta. Vielä ehtii vakiolle Yksi hyvä tapa panostaa lintuatlakseen on laskea vakiolinja. Vielä ehdit varata ja laskea vakiolinjan! Lisätietoa sivulta: https://www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta Lisätietoa lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla: https://lintuatlas.fi/ sekä https://www.birdlife.fi/lintuatlas/ Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset): https://tulokset.lintuatlas.fi/ Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa: https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/ https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/ Osallistu ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Indeksit: https://lintuatlas.fi/indeksit/ sekä https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/ Lintuatlasruudut, valitse karttataso ?Atlasruudukko? ja halutessasi ?Lintuatlasruudut yhdistyksittäin?: https://laji.fi/map Lisätietoa mm. pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta: https://lintuatlas.fi/materiaalia/ Ja lopuksi; LHLH:lla on jo 4 ruutua tyydyttävällä tasolla! Tästä on hyvä jatkaa! |
||
| Stina Pohjankorpi | Luomuksen atlastuki 2023 | 12.6.2023 21.19 |
| Luomukselta voi hakea tukea tämän kesän Lapin atlasretkeilyyn. Tukea on jaettavissa yhteensä 2000 euroa. Tukea voivat hakea he, jotka eivät saa tukea (atlas)retkiin jo muualta, kuten lintuyhdistyksestä tai useamman vakiolinjan laskemisesta tai atlasretki ei ole työmatka. Tukea voi saada seuraaviin kohteisiin: Suurruudut priorisointijärjestyksessä: 28, 27, 26, 15* (alla mainitut atlasruudut), 22, 38, 12 ja 18. Priorisointijärjestys tarkoittaa, että jos halukkaita on paljon, etusijalla ovat korkeamman prioriteetin suurruuduille matkustavat. *Suurruudulla 15 atlasruudut: 751:346, 751:347, 752:346, 752:347, 753:345, 753:346, 753:347, 754:345, 754:346, 754:347. Atlasruutujen järjestystä ei ole priorisoitu. Atlasruudut kattavat alueen, jolta tällä hetkellä (12.6.) ei vielä ole havaintoja (suurin osa kuvan valkoisista ruuduista): Lapin suurruudut löytyvät sivulta: https://tulokset.lintuatlas.fi/society/lappi. Suurruutujen retkeilysivu: https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/. Ilmoita etukäteen atlaskoordinaattoreille, mille suurruudulle (tai suurruudun 15 atlasruuduille) aiot lähteä ja että haluat hakea reissulle Luomuksen atlastukea: lintuatlas@luomus.fi Tarkistamme tällöin tuen määrän, mutta priorisointijärjestys voi vielä vaikuttaa asiaan. Huom.: atlaskoordinaattorit ovat itsekin lähiaikoina maastossa, joten vastaus voi viipyä. Myös edellä luetelluille suurruuduille jo ilmoittautuneet voivat halutessaan hakea tukea. Ilmoita siinä tapauksessa asiasta atlaskoordinaattoreille. Tuki maksetaan palkkiona jälkikäteen. Tuki on porrastettu yhteen suuntaan mitatun matkan ja lyhimmän reitin mukaan. Jos etäisyys kotoa/lähtöpaikasta suurruudulle on: ≥ 1000 km, tuki on 500 ?. ≥ 500 ? < 1000 km, tuki on 300 ?. ≥ 200 ? < 500 km, tuki on 100 ?. Tarkoitus kuitenkin on, että koko Luomus-matkatuki saadaan käytettyä tänä vuonna. Joten jos näillä kriteereillä summaa ei saada käytettyä, niin tarkastellaan asiaa syksyllä (eli pidä kirjaa matkastasi ja tekemisistäsi, jos tuki kiinnostaa. Ks. alla raportointi!). Atlastuen edellytykset ja raportointi: Atlasruudut ovat erilaisia, joten on vaikea antaa yleispätevää ohjetta siihen, montako lajia tai mitä pesimävarmuuksia pitäisi havaita tai mikä pesimävarmuussumma pitäisi saavuttaa. Ohjenuorana on, että Luomuksen tuella on tarkoitus tukea tosissaan tehtyä atlastyötä. Tuki ei ole tarkoitettu tilanteeseen, että joku käy bongaamassa tunturikihun ja ilmoittaa sen lisäksi atlakseen pajulinnun ja järripeipon. Siten jälkikäteen maksettavan Luomus-tuen ehtona on lyhyehkö kirjallinen selostus, mitä on tehty. Ota kuvakaappaus suurruudun tilanteesta ja käymiesi atlasruutujen tilanteista (selvitysaste, pesimävarmuussumma, lajimäärä) ennen ja jälkeen atlasretkesi. Mainitse, missä on käyty ja mitä ja paljonko havaintoja suunnilleen on tallennettu atlakseen. Havainnot voi tallentaa mihin järjestelmään tahansa. Esitä perustelut (esim. google maps -kuvakaappaus) yhdensuuntaisen ajomatkasi pituudesta ja lähtöosoite. Selostus lähetetään Luomuksen atlaskoordinaattorille Heidille: heidi.bjorklund (at) helsinki.fi |
||
| Stina Pohjankorpi | Atlasviikkojen 12.?25.6. loppukiri alkaa | 17.6.2023 15.25 |
| Ensimmäinen atlasviikko on lopuillaan. Maan eteläpuoliskon atlasruuduista 34 % on nyt tyydyttävästi selvitetty (ennen atlasviikkoja 31 %) ja selvitysasteet ovat kohenemassa myös pohjoisessa. Ilman havaintoja olevien nollaruutujen määrä on pudonnut 272 ruudusta 233 ruutuun. Myös satunnaishavaintoja sisältävien ruutujen määrä on huvennut vauhdilla (1540 > 1428). Kiitos kaikille atlashavaintoja ilmoittaneille, kiritään vielä yhdessä atlasta eteenpäin! Atlasviikot jatkuvat juhannukseen asti. Kaikki pesimäkauden havainnot kannattaa nyt aktiivisesti ilmoittaa atlakseen. Tarkoituksena on saada havaintoja erityisesti yleisistä lajeista ja laulavista (tai nähdyistä) linnuista, sillä laulu viittaa reviiriin ja pesintään. Ilmoita siis kaikki pesimäaikaiset havaintosi, niin tekevät nyt muutkin! Kesäkuussa retkeillessä suurin osa havainnoista koskee laulavia lintuja. Kerran havaittu laulava tai nähty lintu ilmoitetaan atlakseen pesimävarmuusindeksillä 2 (mahdollinen pesintä). Kakkosindeksin saa siis helposti merkittyä miltei kaikille havaituille lajeille! Mikäli saman linnun havaitsee samalla paikalla eli pysyvällä reviirillä myöhemmin, ilmoitetaan havainto pesimävarmuusindeksillä 4 (todennäköinen pesintä). On tärkeää ilmoittaa atlakseen myös mahdollisia ja todennäköisiä pesintöjä: koskaan ei voi olla varma siitä, saadaanko lajin pesintä ruudulla myöhemmin varmistettua. Lisäksi mahdolliset pesinnät nostavat ruudun selvitysastetta ja auttavat näin atlaksen toteuttamisessa. Kannattaa myös tarkkailla, onko emon nokassa ruokaa: siitä saa varman pesinnän indeksin 74! Maastopoikasiakin on liikkeellä (indeksi 73). Hyvä keino on kirjata kesän retkillä ylös kaikki atlasruudulla havaitut lajit ja kullekin lajille korkein retkellä havaittu pesimävarmuusindeksi. Näin kaikille lajeille, myös yleisille, tulee ilmoitettua pesimävarmuusindeksi. Apuna voi käyttää ruudun tulostettavaa maastolomaketta (https://havistin.biomi.org/atlas), josta voit samalla tarkistaa, mitä lajeja ruudulla havaittiin edellisessä atlaksessa. Käy Lapissa! Kaikilla Lapin suurruuduilla atlaksen tavoite on vielä vajaa. Moni on jo ilmoittanut retkeilevänsä Lapissa, ja nämä retket ovat valtaosin vielä edessäpäin. Lapin retkeilyn sivu: https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/. Lappi on kuitenkin atlaksen huolenaihe. Laajaa aluetta ei ehditä tutkia vasta viimeisenä atlasvuonna 2025. Retkeilykattavuutta ja lintutietoja tarvitaan joka vuonna ja koko maan lintuharrastajilta. Käy kesällä Lapissa, pysähtele usein ja ilmoita kaikilta pysähdyksiltä kaikista lajeista atlashavainto! Vakiolinjojen laskentakausi jatkuu Pohjois-Suomessa aina kesäkuun loppuun asti. Lapin vakiolinjoja on varattu ilahduttavasti, mutta vielä on vapaita linjoja esimerkiksi päälaella ja Rovaniemen ympäristössä. Laske vakiolinja ? se tuottaa kätevästi tietoa sekä linnustonseurantaan että atlakseen! Aiheesta lisää: https://laji.fi/linjalaskenta Atlaskisa juhannuksena Juhannuksena järjestetään valtakunnallinen atlaskisa 23.?25.6. Kisaan voi osallistua vapaavalintaisilla atlasruuduilla ja pisteitä saa ruudun pesimävarmuussumman nostamisesta. Lisätietoja tulee juhannusviikolla atlasviikkojen sivulle: https://www.birdlife.fi/atlasviikot2023/ Lisätietoa lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla: https://lintuatlas.fi/ sekä https://www.birdlife.fi/lintuatlas/ Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset): https://tulokset.lintuatlas.fi/ Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa: https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/ https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/ Osallistu ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Indeksit: https://lintuatlas.fi/indeksit/ sekä https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/ Lintuatlasruudut, valitse karttataso ?Atlasruudukko? ja halutessasi ?Lintuatlasruudut yhdistyksittäin?: https://laji.fi/map. Tai tulospalvelussa Ruudut: https://tulokset.lintuatlas.fi/grid Lisätietoa mm. pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta: https://lintuatlas.fi/materiaalia/ |
||
| Annika | Re: Lintuatlas | 18.6.2023 17.47 |
| Nyt on aika paljon poikasia liikkeellä. Pesimävarmuusindeksi 8 ja alaindeksit 81 ja 82 tarkoittavat, että on nähty pesä, jossa on munia, poikasia tai poikasten ääniä. Jos on nähty liikkeellä olevia untuvikkoja/maastopoikasia (mutta ei itse pesää), se on indeksi 73. 7 = epäsuora todiste varmasta pesinnästä 8 = suora todiste varmasta pesinnästä |
||
| Stina Pohjankorpi | Re: Lintuatlas | 20.6.2023 9.57 |
| Kyllä, juuri näin indeksit menevät. Pesimävarmuusindeksiä 8 ja sen alaindeksejä 81 ja 82, käytetään mikäli on nähty pesässä poikaset tai munat (82) tai kuultu poikaset (81). Kaikki muut poikueet ilmoitetaan indeksillä 73. Mikäli lintu näyttää käyvän usein pesäpaikalla, mutta pesärakennelmaa ei näy indeksi on 61. Mikäli näet pesärakennelman tai pöntön jossa lintu käy, indeksi on 72. Mikäli lintu menee pesään ruokaa mukanaan, tai tuo sieltä ulostepusseja pois, indeksi on 74. Mikäli lintu on nähty hautovan pesässä, indeksi on 75. Kauempana ruokaa kuljettavat linnut ilmoitetaan indeksillä 74. Mikäli löytyy pesä, jossa ei ole poikasia, munia tai munankuoria, mutta pesässä on tuoretta rakennusmateriaalia tai ruokajätettä, indeksi on 66. Mikäli löytämässäsi pesässä on hylättyjä munia tai niiden kuoria tai kuolleita poikasia, indeksi on 71. |
||
| Stina Pohjankorpi | Atlaskisa juhannuksena 23.-25.6. | 20.6.2023 11.35 |
| Juhannuksena järjestetään valtakunnallinen atlaskisa 23.-25.6. Kisaan voi osallistua vapaavalintaisilla atlasruuduilla ja pisteitä saa ruudun pesimävarmuussumman nostamisesta. Juhannuksen atlaskisan ohjeet ja säännöt on nyt päivitetty nettisivuille: https://www.birdlife.fi/atlasviikot2023/ Osallistukaa mahdollisuuksien mukaan. Viime vuonna kisassa saatiin varsin mukavasti havaintoja, juhannus on erinomaista atlasaikaa. Kisan organisoi viimevuotiseen tapaan TLY:n Kim Kuntze. |
||
| Stina Pohjankorpi | Atlastiedote | 1.7.2023 16.16 |
| LHLH:ssa atlas etenee hyvää tahtia. Tyydyttäviä ruutuja on jo viisi ja yksi ruutu on tasolla hyvä. Vielä on kuitekin töitä tehtävänä, koska tavoite on saada kaikki ruudut tyydyttävälle tasolle ja meillä välttäviä ruutuja on vielä 17 kpl ja satunnaishavaintoruutujakin vielä viisi. Atlasviikot päättyivät, mutta atlas jatkuu Monien lajien, kuten västäräkin, kirjosiepon, metsäkirvisen ja harmaasiepon, pesinnät ovat nyt poikasvaiheessa. Korkeiden pesimävarmuusindeksien varmistaminen on helppoa pitkälle heinäkuuhun. Älä siis lopeta atlasretkeilyä! Muista ilmoittaa myös alemman indeksin havainnot, sillä kaikilta lajeilta pesää tai poikasia ei helposti havaita. Monilla lajeilla korkein pesimävarmuusindeksi saadaan esim. varoittelevasta emosta (indeksi 63), kahtena päivänä samalla paikalla havaitusta yksilöstä (indeksi 4) tai vain kertaalleen havaitusta linnusta (indeksi 2). Joillakin lajeilla pesimäkausi on lopuillaan. Esimerkiksi kottaraisen ja käpylintujen poikueparvet sekä syysmuutolla olevat kahlaajat saavat pesimävarmuusindeksin 1. Atlasviikkojen 12.-25.6. satoa Atlasviikkojen aikana ilmoitettiin yli 140 000 atlashavaintoa. Tyhjien ja satunnaishavaintoja sisältävien atlasruutujen määrä väheni roimasti (1 812 -> 1 500) ja vastaavasti paremmin tutkittujen ruutujen määrä kasvoi hienosti. Tiedot kertyivät yksittäisistä havainnoista sekä kesän lintulaskennoista, joiden keskeinen aika osui atlasviikoille. Maan eteläpuoliskon atlasruuduista 38 % saatiin vähintään tyydyttävästi selvitetyiksi (ennen atlasviikkoja 31 %). Lapissa atlastilanne koheni 12 suurruudulla 44 suurruudusta. Lämmin kiitos kaikille atlashavaintoja ilmoittaneille! Atlasviikoilla kannustettiin ilmoittamaan tietoja kaikkien lajien ohella erityisesti yleisistä lajeista. Näin tapahtuikin: peipon, västäräkin, variksen, harakan ja pajulinnun atlaskartan aukkoja täyttyi. Atlashavaintoja ilmoitettiin enemmän kuin vastaavalla jaksolla viime vuonna västäräkistä, variksesta ja harakasta. Kaikkien lajien atlaskartoissa on yhä aukkoja, joten kannattaa jatkaa aktiivista havainnointia ja tietojen ilmoittamista! Erityisesti Lapissa ja Itä-Suomessa on katvealueita. Lapissa kaivataan retkeilijöitä Vaikka tilanne kohentui atlasviikoilla, atlaksen selvitysastetavoite on saavuttamatta kaikilla Lapin suurruuduilla. Tarkista muiden retkeilyaikeet Lapin retkeilysivulta (www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/lapin-suurruutujen-retkeily/) ja valitse katvealue selvitettäväksesi atlaksen tulospalvelun avulla (https://tulokset.lintuatlas.fi/grid). Atlaskisa Juhannuksena järjestettiin valtakunnallinen atlaskisa. Sen tulokset tulevat heinäkuun alkupuolella atlasviikkojen sivulle: https://www.birdlife.fi/atlasviikot2023/. Atlassivut ruotsiksi ? Atlassidor på svenska Lintuatlaksesta on nyt julkaistu tiivis paketti ruotsiksi. Myös pesimävarmuusindeksit on päivitetty vastaamaan suomenkielistä indeksien kuvausta. Fågelatlassidan på svenska har nu publicerats. Också innehållet av häckingssäkerhetsindexen har uppdaterats att motsvara de finska beskrivningar. Kolla kompakta atlassidor här: https://lintuatlas.fi/fagelatlasen/." onclick="window.open(this.href);return false;">https://lintuatlas.fi/fagelatlasen/. Lisätietoa lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla: https://lintuatlas.fi/ sekä https://www.birdlife.fi/lintuatlas/ Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset): https://tulokset.lintuatlas.fi/ Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa: https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/ https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/ Osallistu ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Indeksit: https://lintuatlas.fi/indeksit/ sekä https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/ Lintuatlasruudut, valitse karttataso ?Atlasruudukko? ja halutessasi ?Lintuatlasruudut yhdistyksittäin?: https://laji.fi/map. Tai tulospalvelussa Ruudut: https://tulokset.lintuatlas.fi/grid Lisätietoa mm. pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta: https://lintuatlas.fi/materiaalia/ |
||
| Stina Pohjankorpi | Paras aika varmistaa pesinnät on nyt | 11.7.2023 21.32 |
| Heinäkuun alkupuoli on parasta atlasaikaa pesintöjen varmistamiseen: kerjääviä maastopoikasia ja ruokaa kantavia emoja näkee nyt yleisesti joka puolella. Nyt onkin syytä retkeillä ahkerasti ja parantaa ruutujen selvitysasteita. Lyhyelläkin retkellä on tähän aikaan vuodesta mahdollisuus havaita paljon varmoja pesintöjä, jotka ovat atlaksen kannalta erityisen tärkeitä havaintoja. Muista ilmoittaa retkiltäsi myös alemman indeksin havainnot, sillä kaikilta lajeilta pesää tai poikasia ei helposti havaita. Monilla lajeilla korkein pesimävarmuusindeksi saadaan esim. varoittelevasta emosta (indeksi 63), kahtena päivänä samalla paikalla havaitusta yksilöstä (indeksi 4) tai vain kertaalleen havaitusta linnusta (indeksi 2). Retkeilyä kannattaa jatkaa myöhemmin kesällä, jolloin atlashavaintoja kertyy myös uusintapesueista. Muista, että joillakin lajeilla pesimäkausi on kuitenkin jo lopuillaan. Esimerkiksi kottaraisen ja käpylintujen poikueparvet sekä syysmuutolla olevat kahlaajat saavat pesimävarmuusindeksin 1. Uutta: puutelista puhelimessa Mikko Heikkisen sivuilta löytyy nyt työkalu, joka paikantaa puhelimen sijainnin oikeaan atlasruutuun. Sivu näyttää kätevästi ruudun kartan, puutelistan, selvitysasteen ja maastolomakkeen. Muista sallia puhelimen selaimen paikannus. Sivu löytyy osoitteesta: https://havistin.biomi.org/atlas/gps Puutealueet Suurin tarve atlashavainnoille on tällä hetkellä Lapissa, Kainuussa sekä monin paikoin Savossa ja Karjalassa. Muista kirjata kaikki havaintosi erityisesti näillä alueilla retkeillessäsi. Yksittäisiä välttävästi tai vähemmän selvitettyjä ruutuja on vielä koko maassa pääkaupunkiseutua myöten. Liikuitpa siis kesällä missä päin maata tahansa, muista kirjata havaintosi ja auttaa atlasta! Ruutujen tilanteen näet atlaksen tulospalvelusta: https://tulokset.lintuatlas.fi/grid" onclick="window.open(this.href);return false;">https://tulokset.lintuatlas.fi/grid LHLH:n alueella suurimmat puutteet ovat ruuduilla Tammela Pihtikoski, Tammela Porras, Ypäjän keskusta, Somero Pitkäjärvi ja Somero Somerniemi joissa kaikissa on vasta satunnaishavaintoja. Forssa Ojalanmäki, Tammelan keskusta sekä Somero Pajula sen sijaan ovat hilkulla tyydyttävästä. Lisätietoa lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla: https://lintuatlas.fi/ sekä https://www.birdlife.fi/lintuatlas/ Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset): https://tulokset.lintuatlas.fi/ Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa: https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/ https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/ Osallistu ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Indeksit: https://lintuatlas.fi/indeksit/ sekä https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/ Lintuatlasruudut, valitse karttataso ?Atlasruudukko? ja halutessasi ?Lintuatlasruudut yhdistyksittäin?: https://laji.fi/map. Tai tulospalvelussa Ruudut: https://tulokset.lintuatlas.fi/grid" onclick="window.open(this.href);return false;">https://tulokset.lintuatlas.fi/grid Lisätietoa mm. pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta: https://lintuatlas.fi/materiaalia/ |
||
| Stina Pohjankorpi | Vielä on mahdollista varmistaa pesinnät! | 21.7.2023 17.40 |
| Heinäkuun loppupuoli on vielä hyvää atlasaikaa pesintöjen varmistamiseen: kerjääviä maastopoikasia ja ruokaa kantavia varoittelevia emoja näkee vielä runsaasti. Useimmat hyönteissyöjät kuten pääskyset ruokkivat ahkerasti poikasiaan. Nyt onkin syytä retkeillä ahkerasti ja parantaa ruutujen selvitysasteita. Lyhyellä retkellä on vielä heinäkuun lopullakin mahdollisuus havaita paljon varmoja pesintöjä, jotka ovat atlaksen kannalta erityisen tärkeitä havaintoja. Varmojen pesimähavaintojen etsintään auttavat lajikohtaiset ohjeet kannattaa myös lukea https://lintuatlas.fi/lajikohtaiset-ohjeet/" onclick="window.open(this.href);return false;">https://lintuatlas.fi/lajikohtaiset-ohjeet/ Muista kuitenkin, että monilla lajeilla pesimäkausi on jo loppunut. Esimerkiksi kottaraisen ja käpylintujen poikueparvet sekä syysmuutolla olevat kahlaajat saavat pesimävarmuusindeksin 1. Muista ilmoittaa retkiltäsi myös alemman indeksin havainnot, sillä kaikilta lajeilta pesää tai poikasia ei helposti havaita. Monilla lajeilla korkein pesimävarmuusindeksi saadaan esim. varoittelevasta emosta (indeksi 63), kahtena päivänä samalla paikalla havaitusta yksilöstä (indeksi 4) tai vain kertaalleen havaitusta linnusta (indeksi 2). Puutelista puhelimessa Mikko Heikkisen sivuilta löytyy nyt työkalu, joka paikantaa puhelimen sijainnin oikeaan atlasruutuun. Sivu näyttää kätevästi ruudun kartan, puutelistan, selvitysasteen ja maastolomakkeen. Muista sallia puhelimen selaimen paikannus. Sivu löytyy osoitteesta: https://havistin.biomi.org/atlas/gps Puutealueet Suurin tarve atlashavainnoille on edelleen Lapissa, Kainuussa sekä monin paikoin Savossa ja Karjalassa. Muista kirjata kaikki havaintosi erityisesti näillä alueilla retkeillessäsi. Yksittäisiä välttävästi tai vähemmän selvitettyjä ruutuja on vielä koko maassa pääkaupunkiseutua myöten. Liikuitpa siis kesällä missä päin maata tahansa, muista kirjata havaintosi ja auttaa atlasta! Kakkien ruutujen tilanteen näet atlaksen tulospalvelusta: https://tulokset.lintuatlas.fi/grid" onclick="window.open(this.href);return false;">https://tulokset.lintuatlas.fi/grid Helpommin lähestyttävät sivut voivat olla kunkin yhdistyksen tilannesivut. Klikkaa tarvitsemasi yhdistyksen nimeä, niin näet ko. yhdistyksen osalta tilanteen https://tulokset.lintuatlas.fi/society" onclick="window.open(this.href);return false;">https://tulokset.lintuatlas.fi/society Lisätietoa lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla: https://lintuatlas.fi/ sekä https://www.birdlife.fi/lintuatlas/ Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset): https://tulokset.lintuatlas.fi/ Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa: https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/ https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/ Osallistu ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Indeksit: https://lintuatlas.fi/indeksit/ sekä https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/ Lintuatlasruudut, valitse karttataso ?Atlasruudukko? ja halutessasi ?Lintuatlasruudut yhdistyksittäin?: https://laji.fi/map. Tai tulospalvelussa Ruudut: https://tulokset.lintuatlas.fi/grid" onclick="window.open(this.href);return false;">https://tulokset.lintuatlas.fi/grid Lisätietoa mm. pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta: https://lintuatlas.fi/materiaalia/ |
||
| Stina Pohjankorpi | LHLH:n satunnaishavaintoruudut | 21.7.2023 19.10 |
| Meillä on LHLH:n alueella vielä 5 ruutua, joissa on satunnaishavaintoja. Neljällä näistä ruuduista on mahdollisuus vielä tänä kesänä päästä tyydyttävälle tasolle. Niin lähellä ovat pesimävarmuusindeksien tyydyttävän rajat. Listaan tähän nämä satunnaishavaintoruudut sekä lajit, jotka ko. ruuduilta vielä puuttuvat verrattuna 3. atlakseen. Huomaathan, että kaikki havainnot ovat tärkeitä, myös se talitiainen ja varis, sekä pesimävarmuusindeksit ykkösestä lähtien. Pesimävarmuusindeksin nousu tyydyttävälle tasolle saattaa olla kiinni juuri siitä yli lentäneestä pikkukäpylintuparvesta, joka merkitään tässä vaiheessa vuotta pvi-luvulla 1. Mikäli huomaat ruutujen lajilistauksissa, että olet havainnut jo ko. ruudun listalla olevan lajin, tarkistaisitko, että olet vienyt sen pesimävarmuusindeksin kera Tiiraan. Somero Pitkäjärvi Pvi tällä hetkellä 85, tyydyttävän raja 109,6 Vielä kokonaan puuttuvat lajit: Sinisorsa, tukkasotka, telkkä, teeri, ruskosuohaukka, sinisuohaukka, kanahaukka, varpushaukka, ampuhaukka, ruisrääkkä, kurki, meriharakka, kapustarinta, kuovi, rantasipi, liro, naurulokki, kesykyyhky, uuttukyyhky, huuhkaja, sarvipöllö, harmaapäätikka, palokärki, käpytikka, keltavästäräkki, rautiainen, kivitasku, kulorastas, sirittäjä, hippiäinen, kuusitiainen, töyhtötiainen, hömötiainen, pikkulepinkäinen, närhi, naakka, varis, korppi, varpunen, viherpeippo, pikkukäpylintu ja punatulkku. Somero Somerniemi Pvi tällä hetkellä 90, tyydyttävän raja 110,4 Vielä kokonaan puuttuvat lajit: Kanadanhanhi, haapana, tavi, sinisorsa, isokoskelo, pyy, teeri, metso, fasaani, härkälintu, kanahaukka, varpushaukka, sääksi, ampuhaukka, ruisrääkkä, metsäviklo, valkoviklo, lehtokurppa, taivaanvuohi, naurulokki, selkälokki, harmaalokki, uuttukyyhky, käki, varpuspöllö, lehtopöllö, sarvipöllö, tervapääsky, käenpiika, palokärki, pikkutikka, kangaskiuru, törmäpääsky, niittykirvinen, peukaloinen, rautiainen, pensastasku, kivitasku, laulurastas, punakylkirastas, kulorastas, ruokokerttunen, luhtakerttunen, mustapääkerttu, hippiäinen, pyrstötiainen, kuusitiainen, töyhtötiainen, hömötiainen, puukiipijä, pikkulepinkäinen, närhi, kottarainen, varpunen, pikkukäpylintu, isokäpylintu ja pajusirkku. Tammela Pihtikoski Pvi tällä hetkellä 99, tyydyttävän raja 108 Vielä kokonaan puuttuvat lajit: Laulujoutsen, kanadanhanhi, haapana, tavi, sinisorsa, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, teeri, metso, fasaani, härkälintu, mustakurkku-uikku, kaulushaikara, mehiläishaukka, ruskosuohaukka, varpushaukka, sääksi, ampuhaukka, nuolihaukka, luhtahuitti, ruisrääkkä, kurki, töyhtöhyyppä, kuovi, valkoviklo, liro, punajalkaviklo, lehtokurppa, taivaanvuohi, kalatiira, pikkulokki, naurulokki, selkälokki, harmaalokki, huuhkaja, sarvipöllö, tervapääsky, harmaapäätikka, pikkutikka, pohjantikka, kangaskiuru, kiuru, törmäpääsky, leppälintu, kultarinta, ruokokerttunen, viitakerttunen, hernekerttu, pensaskerttu, lehtokerttu, idänuunilintu, pikkusieppo, pyrstötiainen, töyhtötiainen, pikkulepinkäinen, pähkinähakki, kottarainen, viherpeippo, isokäpylintu, punavarpunen ja pajusirkku. Tammela Porras Pvi tällä hetkellä 103, tyydyttävän raja 108,8 Vielä kokonaan puuttuvat lajit: Kanadanhanhi, haapana, sinisorsa, punasotka, tukkasotka, isokoskelo, teeri, peltopyy, fasaani, silkkiuikku, härkälintu, kaulushaikara, harmaahaikara, ruskosuohaukka, varpushaukka, hiirihaukka, tuulihaukka, nuolihaukka, ruisrääkkä, nokikana, kapustarinta, töyhtöhyyppä, kuovi, valkoviklo, taivaanvuohi, selkälokki, kesykyyhky, uuttukyyhky, huuhkaja, varpuspöllö, lehtopöllö, viirupöllö, kehrääjä, harmaapäätikka, palokärki, pikkutikka, kiuru, räystäspääsky, niittykirvinen, tilhi, satakieli, leppälintu, pensastasku, kivitasku, räkättirastas, kultarinta, ruokokerttunen, viitakerttunen, hernekerttu, pensaskerttu, lehtokerttu, idänuunilintu, sirittäjä, hippiäinen, harmaasieppo, pyrstötiainen, töyhtötiainen, hömötiainen, naakka, kottarainen, hemppo, punavarpunen ja peltosirkku. Ypäjä keskusta Pvi tällä hetkellä 104, tyydyttävän raja 108,8 Vielä kokonaan puuttuvat lajit: Laulujoutsen, tavi, sinisorsa, teeri, metso, fasaani, ruskosuohaukka, varpushaukka, hiirihaukka, sääksi, ampuhaukka, ruisrääkkä, kurki, kapustarinta, pikkutylli, kuovi, rantasipi, metsäviklo, liro, punajalkaviklo, lehtokurppa, taivaanvuohi, kalatiira, kalalokki, uuttukyyhky, käki, huuhkaja, hiiripöllö, varpuspöllö, lehtopöllö, sarvipöllö, helmipöllö, kehrääjä, käenpiika, harmaapäätikka, pikkutikka, kangaskiuru, törmäpääsky, haarapääsky, räystäspääsky, rautiainen, satakieli, kivitasku, räkättirastas, kulorastas, pyrstötiainen, kuusitiainen, hömötiainen, pikkulepinkäinen, isolepinkäinen, närhi, korppi, viherpeippo, tikli, vihervarpunen, pikkukäpylintu, punavarpunen, punatulkku, peltosirkku, pohjansirkku ja pajusirkku. |
||
| Kauko Sippo | Re: Lintuatlas | 23.7.2023 13.42 |
| Täytyy tuossa talven mittaan tulostaa karttaruudut ja kirjoittaa niiden taakse puutelistat. Siinä olisi sitten ruutu kotiläksynä aktiivisimmille harrastajille kullekin. |
||
| Stina | Re: Lintuatlas | 27.7.2023 15.45 |
| Puutelistan saa myös tulostettua, ei tarvitse kirjoittaa. Kun klikkaa tätä sivua https://tulokset.lintuatlas.fi/society/ML.1096 saa näkyviin LHLH:n atlasruudut. Seuraavaksi klikkaa sitä ruutua, jonka lajillistauksen haluaa, vaikkapa Tammela Pihtikoski. Ohjelma antaa kartan oikealle puolelle listauksen sen ruudun selvitysasteesta sekä pesimävarmuusumman raja-arvoista. Näiden alapuolella on linkki: Lajit, ja kun sitä klikkaa, saa näkyviin kyseisen ruudun havaitut lajit sekä ruudun kartan. Kartan alapuolella on taas ko. ruudun selvitysaste sekä raja-arvot ja niiden alla linkkilistaus: Lounais-Hämeen Lintuharrastajat r.y. Tulostettava ruutu karttapalvelussa Kartta koko ruudun kokoisena Tulostettava maastolomake Puutelista Havainnot tältä ruudulta Näistä kun valitsee linkin Tulostettava maastolomake, saa mukaan lomakkeen, josta näkee mistä lajeista ei ole vielä mitään havaintoja versus 3. atlas sekä millä tasolla vaikkapa talitiaisen pesimävarmuusindeksi ko. ruudulla on. Samasta listauksesta löytyy myös tuo linkki: Tulostettava ruutu karttapalvelussa, josta voi tulostaa ko. ruudun kartan matkaan mukaan. |
||
| Stina Pohjankorpi | Atlastiedote | 5.8.2023 12.54 |
| Vielä löytyy poikueita Pesintöjä on yhä meneillään. Monet myöhään tai useampaan kertaan pesivät lajit ovat lentopoikasvaiheessa. Vielä voi havaita esimerkiksi harmaasiepon lentopoikueita tai rastaiden lisäpoikueita, ja tervapääskyn poikaset ovat vielä pesissään. Tarkkaile siis lintujen pesimäpuuhia ja kirjaa havaintoja lintuatlakseen! Monilla lajeilla pesinnät ovat kuitenkin jo ohi. Itsenäistyneet nuoret linnut, lietteillä viivähtävät kahlaajat ja ruovikoissa pyörivät pääskyparvet eivät enää viittaa pesintään (pesimävarmuusindeksi 1). Varttuneiden vesilintujen poikasten osalta on käytettävä harkintaa, sillä poikue voi olla peräisin naapuriruudulta. Loput havainnot atlakseen Tarkista kesän havaintosi. Onko havaintovihkossa tai muistissa tallentamattomia havaintoja tai havainnoista unohtunut pesimävarmuusindeksi? Kertoiko naapuri pesimähavainnon, joka jäi kirjaamatta? Vertaa tietojasi muiden havaintoihin, jos ruudulla lajin pesimävarmuusindeksi on 2 tai 3. Jos joku on havainnut saman yksilön tai parin samalla paikalla eri päivänä, indeksiksi tulee jälkimmäiseen havaintoon 4 tai 5. Kävitkö kesällä Lapissa? Lapista tarvitaan jokaisen lintuharrastajan havainnot kaikista lajeista. Kesän aikana Lapin tyhjien atlasruutujen määrä on ilahduttavasti huvennut. Jatketaan tätä työtä tiristämällä loputkin havainnot Lapista talteen! Tyypillisesti tietoa ilmoitetaan mielenkiintoisista linnuista, mutta tavallisista lajeista niukasti. Tarkista tulospalvelusta esimerkiksi pajulinnun tai järripeipon kartta. Saatko käyntikohteiltasi täydennystä yleisten lajien atlaskarttoihin tai nostoja pesimävarmuusindekseihin? Tilastoja Atlakseen on nyt ilmoitettu yli 930 000 havaintoa. Kesän aikana lisäystä tuli yli 269 000 havaintoa, ja osa on vielä ilmoittamatta. Kiitokset havainnoijille! Maan eteläpuoliskossa atlaksen tavoitteen on saavuttanut 48 % atlasruuduista (vähintään tyydyttävästi selvitetty), kun taas Lapin suurruuduista yksikään ei vielä ole tavoitteessa (suurruudun atlasruuduista 75 % tyydyttävästi selvitetty). Ilman havaintoja olevien ruutujen määrä (138) on kuitenkin huvennut mukavasti Lappia myöten. Lisätietoa lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla: https://lintuatlas.fi/ sekä https://www.birdlife.fi/lintuatlas/ Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset): https://tulokset.lintuatlas.fi/ Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa: https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/ https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/ Osallistu ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Indeksit: https://lintuatlas.fi/indeksit/ sekä https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/ Lintuatlasruudut, valitse karttataso ?Atlasruudukko? ja halutessasi ?Lintuatlasruudut yhdistyksittäin?: https://laji.fi/map. Tai tulospalvelussa Ruudut: https://tulokset.lintuatlas.fi/grid Lisätietoa mm. pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta: https://lintuatlas.fi/materiaalia/ |
||
| Stina Pohjankorpi | Lintuatlastiedote | 18.8.2023 15.58 |
| Pesimäkausi päättymässä Lintujen syysmuutto kiihtyy ja pesimäkauden osalta eletään jo loppumetrejä. Varmoja pesintöjä voi kuitenkin edelleen havaita: monilla monta kertaa kesässä pesivillä lajeilla, kuten mustarastaalla ja haarapääskyllä voi vielä olla poikaset ruokittavina. Myöhään pesivistä lajeista poikueita voi havaita esimerkiksi pilkkasiivellä. Valtaosalla lajeista pesinnät ovat kuitenkin jo ohi. Varttuneiden poikasten osalta kannattaa käyttää harkintaa indeksien merkitsemisessä, sillä poikue voi olla peräisin myös naapuriruudulta. Havainnot parveutuneista ja jo selvästi muuttomatkalla olevista linnuista, kuten lähes kaikista kahlaajista, eivät enää viittaa pesintään (pesimävarmuusindeksi 1). Miljoona havaintoa lähestyy Nyt on hyvä aika tarkistaa niiden atlasruutujen tilanne, joilla olet käynyt kevään ja kesän aikana. Monelta ruudulta on ilmoitettu lähinnä kiinnostavampia lajeja tai helposti havaittavia varmoja pesintöjä. Tutultakin ruudulta voi siis edelleen puuttua monien yleisten lajien, kuten pikkuvarpusen tai pajulinnun pesintään viittaavia havaintoja. Kaikki havainnot ovat tärkeitä atlaksessa ja seuraavan maastokauden suunnittelussa. Kesän havaintoja tallennetaan nyt ahkerasti ja miljoonan atlashavainnon raja lähestyy vauhdilla ? auta saavuttamaan tavoite kirjaamalla omat havaintosi! Tutki esimerkiksi oman mökkiruutusi tai kesän vaelluskohteen tiedot lintuatlaksen tulospalvelusta ja täydennä niitä omilla havainnoillasi. Mahdollinenkin pesimähavainto matalalla pesimävarmuusindeksillä (indeksit 2 ja 3) on aina parempi kuin lajin puuttuminen ruudun listalta kokonaan. Huomaathan, että indeksejä voi myös korottaa muiden tekemien havaintojen perusteella: jos joku on havainnut saman yksilön tai parin samalla paikalla eri päivänä, indeksiksi tulee jälkimmäiseen havaintoon 4 tai 5. Katse ensi vuoteen Atlas on edennyt toisena kesänään hienosti, josta kiitokset kaikille havaintojaan kirjanneille! Tekemistä kuitenkin riittää kaikille halukkaille vielä kahdelle jäljellä olevalle kaudelle. Eteläisessä Suomessa atlaksen painopiste siirtyy yhdistysten vähemmän retkeiltyihin osiin. Lapin ja Itä-Suomen osalta korostuu parhaaseen atlasaikaan kohdistettava tehoretkeily. Kahden ensimmäisen vuoden ahkera pohjatyö helpottaa selvitysasteiden nostoa, joten on tärkeää, että kaikki havainnot ovat käytössä jo seuraavaa kesää suunnitellessa. LHLH:ssa atlas etenee hienosti; nyt jo 7 ruutua on tyydyttävällä tasolla eikä satunnaishavaintoruutuja ole kuin kolme jäljellä. Huomattavaa on, että Ypäjän keskustan ruutu on vain 0.8 pisteen päässä tyydyttävästä, joten sen jälkeen satunnaishavaintoruutuja jää jäljelle vain kaksi. Ypäjän keskustan ruudulta tarvitsee löytää vaikkapa yhden kerran kiertelevä, vielä kokonaan ruudulta puuttuva, räkättirastas, ja sille pesimävarmuusindeksi 1. |
||
| Stina Pohjankorpi | Atlastiedote | 17.9.2023 19.39 |
| Atlas toisen pesimäkauden jälkeen Atlaksessa on nyt yli 976 000 havaintoa ja määrä lisääntyy yhä, kun kesän havaintoja tallennetaan. Kerätään yhdessä kasaan miljoona havaintoa! Eteläisen Suomen atlasruuduista puolet on nyt tavoitteessa eli vähintään tyydyttävästi selvitetty. Lapistakin atlashavaintoja on ilmoitettu mukavasti, mutta tavoite on vielä vajaa kaikilla 50 × 50 km suurruuduilla. Lappiin panostetaan lisää ensi vuonna. On tärkeää saada Lapissa muutenkin retkeilevät kirjaamaan ja ilmoittamaan havaintonsa atlakseen. Lappiin tarvitaan myös lisää lintuharrastajia atlasretkille, ja retkeilyä tulisi saada kattavammaksi. Näihin mietitään keinoja. Muualla katvealueita on saaristossa, Pohjois-Karjalassa ja paikoin keskisessä Suomessa. Kaikkiaan atlas edistyi hienosti toisena vuonna, mistä kiitokset kaikille havainnoijille! Katvealueillakin kohennus saattaa olla enää pienestä kiinni, joten tästä on hyvä jatkaa. Tarkista atlasruutusi, kysy kavereilta Tarkista tilanne atlasruuduilla, joilla kävit kevään ja kesän aikana. Yleisiltäkin lajeilta voi puuttua havainto toiselta päivältä (indeksit 4 ja 5). Kannattaa klikata ruudun sivulta Puutelista, josta selviää, puuttuuko jokin havaitsemasi laji ruudun listalta kokonaan. Indeksin 2 havainto on parempi kuin ei havaintoa! Jututa myös tuttujasi. Moni havainnoi lintuja esimerkiksi mökillään, mutta ei tule ilmoittaneeksi havaintojaan. Tallenna tarvittaessa myös kaverisi tiedot atlakseen. Kaikki havainnot on tärkeää saada talteen ennen seuraavaa atlasvuotta ja maastotöiden suunnittelua. Lintuatlaskampanjat Atlasviikoilla (12.?25.6.2023) kannustettiin ilmoittamaan pesintään viittaavat havainnot paitsi kaikista, myös etenkin yleisistä lajeista, kuten peiposta, harakasta, variksesta ja pajulinnusta. Atlasviikkojen havaintomääriä verrattiin vastaavan ajanjakson havaintomääriin ensimmäisenä atlasvuonna 2022 sekä ennen atlasta 2021. Atlaksen todettiin lisänneen havaintomääriä yleisesti ja atlasviikkojen erityisesti. Erikseen mainituista lajeista ilmoitettiin hieman enemmän havaintoja kuin vertailukohteina olleista muista yleisistä lajeista. Atlasviikot kannattaa siis järjestää ensi vuonnakin. Lintumessuilla 19.8. lanseerattiin suosittuun ?havaitse 100 lajia? -haasteeseen uusi atlassarja, jossa kerätään pesintään viittaavia havaintoja. Idea on Hannu Lehtorannan Pohjois-Karjalasta. Haaste ja säännöt julkaistaan tarkemmin vuodenvaihteessa. Sitä odotellessa voi jo suunnitella, minne atlasretket kannattaa ensi vuonna suunnata. |
||
| Stina | Lintuatlastiedote | 12.10.2023 19.35 |
| Atlas kertoo levinneisyysalueiden muutoksista Vaikka neljäs lintuatlas on vasta puolivälissä, on lajien levinneisyyksissä jo havaittavissa muutoksia verrattuna aiempiin atlaksiin. Lajikohtaisia vertailukarttoja pääsee tutkimaan Tapani Lahden Digitalis-sivustolla (valitse kartta C): https://digitalis.fi/lintuatlas/lajit/ Monilla eteläisillä lajeilla on havaittavissa siirtymistä pohjoiseen. Esimerkiksi harmaapäätikan tai peukaloisen voi nyt tavata pesimäaikana pohjoista Lappia myöten. Samoin yhtenäisemmän levinneisyysalueen raja on molemmilla lajeilla liikkunut kohti pohjoista: Peukaloinen: https://digitalis.fi/lintuatlas/lajit/?taxon=MX.32696&type=C&sort Harmaapäätikka: https://digitalis.fi/lintuatlas/lajit/?taxon=MX.30530&type=C&sort Monilla pohjoisilla pesimälajeilla kehitys on ollut päinvastainen. Esimerkiksi kapustarinnan pesimäaikainen levinneisyys on liikkunut vauhdilla kohti pohjoista, ja etelässä lajia tavataan enää edustavimmilla suoalueilla: https://digitalis.fi/lintuatlas/lajit/?taxon=MX.27553&type=C&sort Toisaalta monien lajien osalta näkyy, että aineisto on vielä vajaata. Tällöin tyhjät ruudut kertovat luultavasti ennemmin retkeilyn puutteesta kuin todellisista pesimäalueiden muutoksista. Esimerkiksi pesimäaikaan helposti havaittavan ja todetusti runsastuneen laulujoutsenen kartta on paikoin vielä aukkoinen: https://digitalis.fi/lintuatlas/lajit/?taxon=MX.26280&type=C&sort Tyhjiä ruutuja saattaa selittää myös se, että lajista on jäänyt kirjaamatta havaintoja. Tämä näkyy esimerkiksi yleisen pesimälajin variksen osalta selvästi: https://digitalis.fi/lintuatlas/lajit/?taxon=MX.73566&type=C&sort Muista siis kirjata havaintosi myös yleisistä lajeista! Kerätään yhdessä miljoona havaintoa Pesimäkausi on jo auttamatta ohi, mutta atlashavaintoja kertyy edelleen talteen. Syyskuun alun jälkeen esimerkiksi hyvin tutkittujen atlasruutujen määrä on noussut 15 ruudulla. Satunnaisten sekä välttävien ruutujen määrä vähentynyt yhteensä liki 40 ruudulla, joiden selvitysaste on noussut tyydyttäväksi tai hyväksi. Samaan aikaan yhdistysten atlastilanteet ovat monin paikoin kohentuneet. Selvitysasteen nousu on monilla ruuduilla enää pienestä kiinni, joten jokainen havainto on tärkeä saada talteen! Vuoden tavoitteeksi asetetun miljoonan atlashavainnon haamuraja häämöttää enää alle 9000 havainnon päässä! Nyt onkin korkea aika käydä läpi loput havainnot kuluneelta pesimäkaudelta ja tallentaa ne atlakseen. Tarkista tilanne atlasruuduilla, joilla kävit kevään ja kesän aikana. Yleisiltäkin lajeilta voi puuttua havainto toiselta päivältä (indeksit 4 ja 5). Kannattaa klikata ruudun sivulta Puutelista, josta selviää, puuttuuko jokin pesimäaikaan havaitsemasi laji ruudun listalta kokonaan. Indeksin 2 havainto on aina parempi kuin ei havaintoa lainkaan. Kaikki havainnot on tärkeää saada talteen ennen seuraavaa atlasvuotta ja maastotöiden suunnittelua. Lisätietoa ympäristöministeriön rahoittamasta lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla: https://lintuatlas.fi/ sekä https://www.birdlife.fi/lintuatlas/ Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset): https://tulokset.lintuatlas.fi/ Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa: https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/ https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/ Osallistu ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Indeksit: https://lintuatlas.fi/indeksit/ sekä https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/ Lintuatlasruudut, valitse karttataso ?Atlasruudukko? ja halutessasi ?Lintuatlasruudut yhdistyksittäin?: https://laji.fi/map. Tai tulospalvelussa Ruudut: https://tulokset.lintuatlas.fi/grid Lisätietoa mm. pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta: https://lintuatlas.fi/materiaalia/ |
||
| Stina | Atlastiedote | 16.11.2023 20.39 |
| Miljoona atlashavaintoa! Suomen neljäs lintuatlas saavutti merkittävän rajapyykin 2.11., kun atlakseen ilmoitettujen havaintojen määrä ylitti miljoonan rajan. Kiitos tästä huikeasta saavutuksesta kaikille havaintojaan kirjanneille! Miljoonan havainnon raja saavutettiin, kun atlakseen päivittyi harrastajien vastikään tallentamia havaintoja sekä aikaviiveen jälkeen Tiirasta vapautuneita salattuja havaintoja. Apus saavutti lintuatlaksen tavoitteen Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry saavutti 15 atlasruudullaan 15.11. ensimmäisenä lintuyhdistyksenä eteläisen Suomen lintuatlastavoitteen, jonka mukaan kaikki atlasruudut tulee olla vähintään tyydyttävästi selvitetty. Onnittelut apuslaisille! Myös muissa lintuyhdistyksissä on ahkeroitu. Harrastajat ja yhdistysaktiivit ovat syksyllä tallentaneet tämän ja viime vuoden kesiltä atlashavaintoja, minkä seurauksena atlaksen havaintomäärä on jo yli 1 003 300. Alkusyksyyn verrattuna 20 lintuyhdistystä 28 yhdistyksestä on nostanut vähintään tyydyttävästi tutkittujen atlasruutujen osuuttaan. Erityisen suuret harppaukset otettiin Apuksen lisäksi Päijät-Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Lohjalla, Kymenlaaksossa, Kainuussa ja Etelä-Savossa, joissa tavoitteen mukaisten atlasruutujen osuus nousi yli viisi prosenttiyksikköä. Hieno saavutus! Lisäksi lähes kaikissa yhdistyksissä on tehty muita selvitysasteiden nostoja (esim. satunnainen -> välttävä). Tilanteen kohentumiseen voi vaikuttaa yksittäistenkin harrastajien havahtuminen ilmoittamaan atlashavaintonsa. Kannattaa muistuttaa retkikavereita havaintojen ja pesimävarmuusindeksien tallentamisesta. Voit myös kysellä tutuilta lintutietoja ja tallentaa ne heidän puolestaan. Valmistaudu ensi vuoteen Kolmantena atlasvuonna 2024 on yhä painokkaammin suunnattava atlaksen katvealueille. Lapissa atlas ei ole edennyt yhtä ripeästi kuin muualla. Atlaskoordinaattorit selvittävät mahdollisuuksia järjestää Lappiin autoretkiä. Myös esimerkiksi Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja saaristossa on laajoja heikosti tutkittuja alueita. Olisiko sinulla mahdollisuus suunnata tällaiselle alueelle atlasretkelle? Valitse retkikohde tulospalvelun avulla: https://tulokset.lintuatlas.fi/grid. |
||
| Stina | Lintuatlastiedote | 17.12.2023 14.56 |
| Toinen atlasvuosi päättyy iloisissa tunnelmissa. Atlas on edistynyt hienosti: havaintoja on kasassa yli miljoona, eteläisen Suomen atlasruuduista yli puolet on selvitetty tyydyttävästi ja täysin ilman havaintoja olevia ruutuja on enää kolme prosenttia kaikista ruuduista. Ensi vuonna jatketaan atlasta uudella innolla, sillä tekemistä riittää edelleen runsaasti. Painopiste siirtyy entistä enemmän pohjoiseen Suomeen ja muille vähemmän retkeillyille seuduille. Lapin retkeilyn osalta päivitämme talven aikana tärkeimmät puutealueet ja ohjeet retkeilyn suuntaamiseen. Lisäksi suosittuun tunnista 100 lintulajia- haasteeseen lisätään uutuutena atlassarja, jossa kerätään pesintään viittaavia havaintoja. Atlassarjasta tiedotetaan lisää pesimäkauden lähestyessä. Lämmin kiitos kaikille atlakseen havaintojaan kirjanneille ja rauhallista joulunaikaa! Atlasretkikokemuksia ja vinkkejä Uutuutena atlaksen nettisivuille on avattu atlasretkikokemusten sivu, jolle kootaan retkikokemuksia ja vinkkejä muun muassa selvitysasteiden nostamiseen eri puolilla maata tehdyiltä atlasretkiltä. Näistä on varmasti apua niin uusille kuin kokeneillekin lintuharrastajille. Tutustu kokemuksiin Lapin retkistä (Risto Willamo ja Kim Kuntze) ja selvitysasteen nostamisesta eteläisen Suomen sisämaaruudulla (Heidi Björklund) täällä: https://lintuatlas.fi/retkikokemuksia/ Sivulle lisätään tekstejä talven mittaan. Mikäli olet kiinnostunut kertomaan omista kokemuksistasi, ole yhteydessä atlaskoordinaattoreihin: lintuatlas@luomus.fi Muistutus: vuoden 2023 havainnot talteen Atlakseen tallennetaan yhä hiljalleen havaintoja, vaikka pesimäkausi on jo kaukana takanapäin. Jos sinulla on vielä kesän havaintoja kirjaamatta, nyt on korkea aika korjata asia. Ajantasainen atlastilanne helpottaa olennaisesti seuraavan maastokauden suunnittelua. Tarkista omien retkeilyruutujesi lajilista atlaksen tulospalvelusta ja lisää havaintosi puuttuvista lajeista sekä korkeammista pesimävarmuusindekseistä. Lisätietoa ympäristöministeriön rahoittamasta lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla: https://lintuatlas.fi/ sekä https://www.birdlife.fi/lintuatlas/ Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset): https://tulokset.lintuatlas.fi/ Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa: https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/ https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/ Osallistu ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Indeksit: https://lintuatlas.fi/indeksit/ sekä https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/ Lintuatlasruudut, valitse karttataso ?Atlasruudukko? ja halutessasi ?Lintuatlasruudut yhdistyksittäin?: https://laji.fi/map. Tai tulospalvelussa Ruudut: https://tulokset.lintuatlas.fi/grid Lisätietoa mm. pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta: https://lintuatlas.fi/materiaalia/ |
||